Kysymyksiä ja vastauksia Lämmön kausivarastosta
Tutustu Lämmön kausivarastoon useimmin kysyttyjen kysymysten kautta.
Vantaan Energian suunnitteilla oleva Lämmön kausivarasto on maan alle sijoittuva noin miljoonan kuutiometrin kokoinen lämpöenergian kausivarasto, jonne varastoidaan +100-asteiseen veteen muun muassa aurinko-, tuuli- ja hukkalämmön lähteistä saatua uusiutuvaa lämpöenergiaa. Lämmön kausivaraston 90 gigawattitunnin kapasiteetti vastaa keskikokoisen suomalaiskaupungin vuosittaista lämmöntarvetta. Varastoitu energia korvaa maakaasun käyttöä talvikaudella ja mahdollistaa fossiilittoman energiantuotannon, minkä avulla Vantaan Energian hiilidioksidipäästöt vähenevät 65 000 tonnilla vuodessa. Lämmön kausivarasto on keskeisessä roolissa Vantaan Energian edetessä kohti hiilinegatiivisuutta vuoteen 2030 mennessä.
Lämmön kausivarasto edistää EU:n useita ilmasto- ja energiatavoitteita: resurssitehokkuuden kasvattamista hukkalämpöä hyödyntämällä, uusiutuvien energiamuotojen osuuden kasvattamista ja eri energiajärjestelmien integraatiota.
Vantaan Energia voi luopua Lämmön kausivaraston myötä fossiilisten polttoaineiden käytöstä, kun kesäaikaan uusiutuvilla energianlähteillä tuotettu energia voidaan varastoida ja käyttää talven pakkasilla. Varastoon säilötty energia korvaa maakaasun käyttöä talvikaudella. Fossiilisista polttoaineista luopuminen vähentää lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä jopa 65 000 tonnilla vuodessa, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö lämmityksessä korvataan talteen otetulla uusiutuvalla energialla.
Myös hukkalämmön varastoimisen merkitys Lämmön kausivaraston yhteydessä korostuu, sillä toisaalla ylimääräiseksi jäävä energia on hyödyksi toisaalla. Hukkalämpöjen hyödyntäminen parantaa resurssitehokkuutta.
Fossiilisista polttoaineista luopuminen tarkoittaa myös sitä, että Vantaan lämmitys perustuu käytännössä kotimaisista energianlähteistä tuotettavaan lämpöön, sillä fossiilisista polttoaineista luopuminen tarkoittaa samalla luopumista tuontipolttoaineista. Näin Lämmön kausivarasto vähentää Vantaan – ja laajemmin koko Suomen – riippuvuutta tuontipolttoaineista.
Lämmön kausivarasto louhitaan maan alle Kuusikonmäessä Vantaalla siten, että varsinaiset vesisäiliöt sijoittuvat Kehä III:n alle. Huoltotunnelin suuaukko sijoittuu Kehä III:n ramppialueelle Vanhan Porvoontien viereen. Alkuperäisissä suunnitelmissa huoltotunnelin suuaukko oli suunniteltu Untipakan alueelle, mutta huoltotunnelin suuaukolle etsittiin uusi sijaintipaikka, jotta se olisi mahdollisimman kaukana asutuksesta. Näin ollen Vantaan Energialla ei ole suunnitelmia vaikuttaa Untipakan alueen nykyiseen käyttötarkoitukseen ja luonnontilaan.
Huoltotunnelin suuaukon sijaitessa Kehä III:n välittömässä läheisyydessä rakennusaikainen raskas liikenne on mahdollista ohjata lähes suoraan Kehä III:lle ja välttää liikenteen ohjautuminen alueen pienemmille paikallisteille tai kaduille.
Etsittäessä sijaintipaikkaa Lämmön kausivarastolle paikkatarkastelua on tehty huolella. Kriteereitä Lämmön kausivaraston sijainnille ovat muun muassa se, että sen täytyy sijaita riittävän lähellä kaukolämpöverkkoa, jotta lämmön siirtäminen lämpöverkon välityksellä on ylipäätään mahdollista. Lisäksi sijainnin tulee olla lähellä tuotantoyksikköä, jotta kuumaa vettä ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja jäähtymien takia. Tärkeitä kriteereitä ovat myös kallion laadun sopivuus ja se, miten kohde sijoittuu kaupunkiin ja vaikuttaa ympäristöön ja ihmisiin.
Suunnitelma lämmönsiirtolinjoista
Lämmönsiirtolinjoja Lämmön kausivaraston lämmön kuljettamiseen on suunniteltu pitkään ja tarkasti. Useita reittivaihtoehtoja on tarkasteltu, ja käytännössä tekninen toteutettavuus edellyttää putkilinjaston tuomisen Kuusikonmäen kautta, koska putkireitit ovat sitä kautta teknisesti järkevimmin vedettävissä.
Lämmönsiirtolinjojen rakentaminen on jokapäiväistä infrarakentamista ja vastaavanlaista kaukolämpöverkon rakentamista Vantaalla tehdään joka vuosi merkittävissä määrin. Lämmönsiirtolinjojen putket kaivetaan maahan noin 1,5-2 metrin syvyyteen. Itse putken rakenne on samanlainen kuin normaalissakin kaukolämmössä. Ainoana erona normaaliin kaukolämpöputkeen on uretaanieriste, jonka on lämmönsiirtolinjoissa käytettävissä putkissa rakenteeltaan erilaista, jotta se säilyttää eristyskykynsä korkeammassa lämpötilassa.
Putkivetotöistä mahdollisesti johtuvat liikennehaitat ovat tilapäisiä. Arvioitu rakentamisaika on 3-5 kuukautta. Vastaavanlaisia putkivetotöitä tehdään jatkuvasti mm. Helsingin keskustassa ja työt saadaan yhteensovitettua liikenteen kanssa hyvin.
Lämmön kausivaraston louhintojen yhteydessä tehtävät räjäytykset noudattavat kaikkia viranomaisten määrittelemiä tarkkoja ohjeita, määräyksiä ja raja-arvoja.
Hankkeelle on teetetty ulkopuolisella tärinäasiantuntijalla louhinnan riskianalyysi, jossa on selvitetty töiden vaikutuspiirissä olevat kiinteistöt noin 300 metrin säteellä louhinnoista sekä määritetty rakennusten, rakenteiden ja herkkien laitteiden suurimmat sallitut tärinän raja-arvot. Tavoitteena on ollut selvittää lähikiinteistöissä olevat louhintatyötä rajoittavat tärinäherkät laitteet ja toiminnot, mitkä on huomioitava louhintatyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Selvitysalueen laajuutta määritettäessä on otettu huomioon louhinnassa normaalisti käytettävät räjähdysainemäärät, louhintatapa sekä kokemukset aikaisemmista, vastaavista louhintakohteista.
Räjäytysten aiheuttamaa tärinää monitoroidaan läpi louhinnan huolellisesti. Ulkopuolinen tärinäasiantuntija tekee tärinämonitoiroinnin.
Ennen louhintatyön alkamista tärinän vaikutuspiirissä sijaitsevat asunnot katselmoidaan. Louhintatöiden päätyttyä vaikutuspiirissä olevat asunnot ja kiinteistöt jälkikatselmoidaan. Nämä katselmukset tekee em. ulkopuolinen taho.
Louhintatyö kestää Lämmön kausivarasto -hankkeessa noin 2,5-3 vuotta. Voimakkaimmillaan tärinä on louhinnan ollessa lähinnä kiinteistöjä ja tärinän vaikutus riippuu louhintojen sijainnista. Tärinän arvoja seurataan jatkuvasti etäluettavilla tärinämittareilla, joita sijoitellaan ja siirretään louhintojen etenemisen mukaan. Suuaukon louhintavaiheessa räjäytykset kuuluvat erittäin selkeästi ja ääni vaimenee, kun tunneli etenee Kuusikonmäen alle. Alkuvaiheessa tärinän tuntemusta saattaa aiheuttaa ilmanpaine, jonka räjäytys aiheuttaa. Alkumatkasta tunneli kulkee lähellä maanpintaa ja louhinnan suoraviivainen etäisyys on lähempänä Kuusikonmäen taloja. Tämä aiheuttaa rajallisen ajan hieman enemmän häiriötä. Kun louhinta jatkuu syvemmälle Kehä III:n alle, louhinta ei enää vaikuta kiinteistöihin yhtä paljon.
Sekä huoltotunnelin suuaukon siirtäminen Kehä III:n ramppialueelle että vesisäiliöiden sijoittaminen mahdollisimman kauas asutuksesta ovat tehty suunnitteluun asukkaiden asumisviihtyisyyttä ajatellen pyrkimyksenä minimoida tärinää ja melua mahdollisimman hyvin.
Louhintaosuudeltaan Lämmön kausivarastoa vastaavanlaisia maanalaisia tiloja on louhittu lähelle asutusta muun muassa Helsingissä ja Espoossa hyvin paljon: esimerkiksi metrotunnelit, maan alle louhitut parkki- tai urheiluhallit, yhdyskuntatekniset tunnelit tai Finlandia talon alle louhittu pysäköintilaitos ja huoltotilat ovat esimerkkejä hyvin lähellä asutusta ja/tai arvorakennuksia sijaitsevista louhintahankkeista.
Suhtautuminen tärinään on yksilöllinen kokemus. Ihminen pystyy havaitsemaan pieniäkin tärinöitä ja usein jo ilmanpaineen vaihtelu voi tuntua tärinältä. Kotieläimet reagoivat vaihtelevasti tärinään. Luonnoneläimiin tärinällä ei ole todettu olevan vaikutusta aikaisemmissa vastaavissa hankkeissa. Tärinätasoille on kuitenkin olemassa suositusarvot, joiden puitteissa Lämmön kausivarasto -hankkeen puitteissa toimitaan. Se tiedetään, että jotkut ihmiset voivat kokea tärinän häiritseväksi, vaikka se ei suositusarvoja ylittäisikään.
Ympäristöä haittaavasta esim. melua tai tärinää aiheuttavasta rakennustyöstä on tehtävä ilmoitus Vantaan kaupungin ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus määrittelee päivittäiset työajat.
Räjäytykset, pöly, melu, työmaan raskas liikenne yms. haittaa aiheuttavat tekijät on arvioitu varsin kattavasti YVA-selostuksessa koko hankealuetta koskien. Mm. melu ja pöly näyttäytyvät alueen asukkaille vähäisempänä nyt, kun huoltotunnelin suuaukko on Kehä III:n ramppialueella Untipakan sijaan eivätkä rakennustyöt eivät tule asutuksen välittömään läheisyyteen.
Melua, tärinää ja pölyä aiheutuu rakentamisen aikana jonkin verran, mutta pyrimme välttämään haittaa aiheuttavia tekijöitä esimerkiksi vähentämällä yleiseen tieverkkoon kulkeutuvaa pölyä kastelemalla louheen, asfaltoimalla huoltotunnelin rampin, harjaamalla asfalttia ja pesemällä tarvittaessa työmaa-autojen renkaita. Raskasta liikennettä asuinalueelle syntyy nyt vähemmän, kun kuorma-autot lähtevät työmaalta suoraan Kehä III:lle.
Rakennuksen aikaisia liikennejärjestelyitä on suunniteltu yhdessä Väyläviraston ja ELY-keskuksen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Suurin osa työmaan raskaasta liikenteestä jää pois Kuusikonmäen asuinalueelta raskaan liikenteen lähtiessä työmaa-alueelta suoraan Kehä III:lle. Työmaalta lähtee louhekuormia noin 300 kuormaa päivässä, keskimäärin siis noin 5 minuutin välein.
Vanhan Porvoontien ja Kehä III:n länteen päin lähtevän rampin alueelle on Väyläviraston ja ELY-keskuksen kanssa suunniteltu valoristeys ja suojatie parantamaan turvallisuutta alueella, jolla raskas kalusto tulee liikkumaan.
Käyttöönoton jälkeen Lämmön kausivarasto ei aiheuta jatkuvaa raskasta liikennettä. Laitokseen tehdään normaaleja huolto- ja käyttötarkastuksia, joista aiheutuu päivittäistä ja pääsääntöisesti henkilöautoliikennettä laitokselle.
Alueen pohjaveden virtaamat selvitetään mittaamalla pohjaveden tasoja alueelle asennetuista pohjaveden havaintoputkista. Samalla saadaan selville pohjaveden virtaussuunnat. Pohjaveden pinnan taso saattaa laskea tilapäisesti jollakin kohdin rakennettavaa aluetta, jonka arvioitu vaikutusalue on noin 300-400 metrin säteellä työmaasta. Tarkkailupisteiden avulla poikkeamat pohjaveden pinnantasossa havaitaan nopeasti ja näin ollen korjaavat toimenpiteet saadaan toteutettua nopeasti tilanteen palauttamiseksi. Jos laskua sattuu tapahtumaan, se ei tapahdu symmetrisesti koko vaikutusalueella 300-400 metrin säteellä, vaan ainoastaan jollakin kohdin tuon säteen sisään jäävää aluetta. Huomattavaa myös on se, että kyse ei ole pysyvästä ilmiöstä, vaan ainoastaan rakennusaikaisesta asiasta.
Lämmön kausivaraston rakennustyöt eivät ole pientaloalueen alla, joten maalämpöratkaisuihin Lämmön kausivarastolla ei pitäisi olla vaikutusta.
Tämän hetken suunnitelman mukaan Lämmön kausivarastossa käytetään HSY:n vesijohtovettä, toisin sanoen siis Päijänteen vettä. Näin myöskään tarvetta alkuperäisissä suunnitelmissa esitetylle saostusaltaalle ei ole.