Tekoäly vyöryy Ruotsista Suomeen – Jatkossa tekoäly optimoi kiinteistön energian käyttöä väsymättä yötä päivää

Vantaan Energia sijoitti helmikuussa ruotsalaiseen teknologiayhtiö Myrspoveniin, jonka erityisosaamista on kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen tekoälyn avulla. Myrspovenilla on jo satoja asiakkaita Ruotsissa ja seitsemässä muussa maassa ja seuraavaksi nämä samat energiankulutukseen liittyvät tekoälypalvelut saadaan tarjolle kaikkialle Suomeen Vantaan Energian kautta. Ensimmäisenä palvelut tulevat saataville Vantaalla toimiville kiinteistöille ja myöhemmin mukaan pääsevät kaikki halukkaat kiinteistöt missä tahansa Suomessa.

Kenelle uudesta kiinteistön tekoälystä voi olla iloa?
Myrspovenin tekoälyyn perustuvat optimointipalvelut sopivat erityisen hyvin suurikokoisiin ja käytön kannalta haastaviinkin kiinteistöihin kuten esimerkiksi kauppakeskuksiin, erilaisiin julkisiin tiloihin tai vaikkapa toimistorakennuksiin. Ruotsissa esimerkiksi Tukholman kaupungin omistama koulukiinteistöyhtiö SISAB käyttää satojen koulu- ja päiväkotirakennustensa energiankäytön optimointiin juuri Myrspovenin tekoälyä.  

Mitä tekoäly käytännössä tekee?
Lyhyesti sanottuna tekoäly opiskelee kiinteistön toiminnan ulkoa ja optimoi energiankäyttöä juuri niitä tavoitteita kohti, joita omistaja haluaa. Se oppii ja jopa ennustaa tilankäyttöä ja energiankulutusta omaa ja ulkoista tietoa hyödyntäen.

Käytännössä se seuraa jatkuvasti kiinteistön energian kulutusta, kuten sitä minkä verran lämmitystä ja jäähdytystä käytetään sekä kuinka paljon ilmanvaihtoa kiinteistössä tapahtuu. Tätä kiinteistön omaa dataa rikastetaan ottamalla mukaan tietoja muista tietolähteistä. Tällaista tietoa ovat esimerkiksi energian hintaan liittyvä data, sääennustedata sekä sosiaalinen dataa, joka liittyy kiinteistössä liikkuviin ihmismääriin.  Datan ja seurannan avulla tekoäly oppii myös ennustamaan kiinteistön käyttöä. Esimerkiksi suuret ihmismäärät itsessään lämmittävät tilaa, jolloin varsinaista lämmitysenergiaa ei ole järkevää käyttää.  

Olemassa olevien tietojen pohjalta tekoäly muodostaa kiinteistöstä digitaalisen kaksosen, joka kirjaa 15 minuutin välein kiinteistön tiedot ylös ja alkaa päättelemään eri muutosten ja toimenpiteiden syy-seuraussuhteita ja alkaa optimoimaan tilan energiankäyttöä annettujen tavoitteiden perusteella.

Jos kiinteistön omistaja on asettanut tavoitteeksi esimerkiksi mahdollisimman laadukkaat sisäilmaolosuhteet mahdollisimman pienellä energiankulutuksella, kiinteistön toimenpiteitä aletaan optimoimaan tätä tavoitetta kohti viidentoista minuutin välein. Tällöin ilmaa vaihdetaan tiloissa juuri oikea määrä, jotta olosuhteet pysyvät optimaalisina. Näin vältytään ylilämmittämiseltä sekä turhalta energiankulutukselta. Muutokset voivat olla hyvinkin pieniä, vain prosenttien osuuksia, mutta suuressa kiinteistössä niillä on suuret vaikutukset sekä käyttömukavuuteen että energialaskuun.

Voiko kiinteistön omistaja päättää tavoitteista itse?

Kiinteistölle voi itse asettaa erilaisia tavoitteita ja asetusarvoja, joita seurataan ja kaikki tavoitteet voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen. Esimerkiksi jossakin tietyssä kiinteistössä sisäilman laatu voidaan asettaa tärkeämmäksi tavoitteeksi, kuin kiinteistön omistajalle koituvat säästöt. Näitä painoarvoja voi aina muuttaa matkan varrella. Kiinteistön voi määrätä huomioimaan myös esimerkiksi pörssisähkön hintaa tai energian tuotantokustannusta. Kiinteistön omistaja voi itse määrittää omat asetusarvot, joihin tekoäly pyrkii. Lisäksi asetusarvoja voidaan määrittää myös tilakohtaisesti yksittäisille tiloille kiinteistön sisällä.

Monipuoliset tilat ja vaihteleva käyttö eivät ole tekoälylle ongelma

Suurissa kiinteistöissä voi olla myös hyvin vaihtelevat tarpeet erilaisille tiloille, vaikka nämä sijaitsevat samassa kiinteistössä. Kun ihmisten tilankäyttötottumukset ovat pandemian seurauksena muuttuneet voi tiloissa liikkuvien ihmisten määrä vaihdella suuresti päivän tai viikon aikana. Muuttuneen tilankäytön myötä myös sisäolosuhteet tiloissa voivat vaihdella suuresti ja tilat itsessään edellyttävät erilaisia olosuhteita. Kellarissa tarvitaan toisenlaisia sisäolosuhteita kuin vaikkapa avotoimistotilassa tai korkeassa aularakennuksessa. Myrspovenin tekoälymalli on harjaantunut sadoissa erilaisissa kiinteistöissä Ruotsissa ja maailmalla jo vuodesta 2017 lähtien. Siksi keskenään hyvin erilaiset tilat eivät tuota sille ongelmia.

Kaikki alkaa maksuttomasta esikartoitusvaiheesta

Koska kiinteistöt ovat keskenään hyvin erilaisia liittyy tuotteeseen aina esikartoitusvaihe, jossa selvitetään kiinteistön lähtötilannetta, laitteiden määrää ja optimointimahdollisuuksia. Esiselvitysvaihe on aina maksuton ja sillä selvitetään kuinka paljon tekoälyoptimoinnilla on mahdollista saavuttaa säästöjä.

Esiselvitysvaihe tuottaa lähtötilannekuvan, joka kuvaa rakennuksen energiankäyttöä ilman optimointia ja rinnalle tilannekuvan optimoinnin kanssa. Näin kaikkien on mahdollista nähdä, että optimointi oikeasti vaikuttaa. Lähtötilanteen oletusarvot jäävät muistiin, jotta vertailu on mahdollista ja vaikutuksia voidaan seurata ja validoida.

Työ ensimmäisten asiakkaiden kanssa Vantaalla on alkanut

Maailmalla erinomaisia tuloksia saavuttanut tekoälytuote on herättänyt runsaasti kiinnostusta myös Vantaalla. Ensimmäiset asiakkaat ovat jo jonossa ja tekoälyn on tarkoitus päästä töihin ennen kesää, jotta myös jäähdytystä voidaan optimoida. Ensimmäisten Vantaan Energian asiakkaiden kanssa lämmitys astuu mukaan optimoinnin piiriin syys-lokakuussa.