”On oltava valmis muutoksiin”

Tuotantojohtaja Marko Ahl

Suomen energiateollisuuden visio hiilineutraalista tulevaisuudesta ja uusi kansainvälinen ilmastosopimus viitoittavat tietä pois fossiilisista polttoaineista, kohti uusiutuvia energialähteitä. Kuinka kauan Martinlaaksossa voidaan vielä jatkaa 1980-luvulla aloitettua kivihiilen polttoa?

Vantaan Energian tuotantojohtaja Marko Ahlin mukaan äkillisiä muutoksia ei ole näköpiirissä, mutta korvaavia vaihtoehtoja selvitetään aktiivisesti.
– Martinlaakson hiilikattilalla on teknistä käyttöikää jäljellä vähintään kymmenisen vuotta. Olemme pohtineet mahdollisuutta muuttaa se monipolttoainekattilaksi tai korvata se täysin uudella laitoksella vuoden 2025-30 tietämillä.
Monipolttoainekattilassa voitaisiin käyttää polttoaineena puuhaketta sekä tarvittaessa kivihiiltä. Toinen vaihtoehto olisi muuttaa vanha kaasukattila biokattilaksi, tai sitten voitaisiin rakentaa uusi hakelämpökeskus Martinlaakson voimalan tai Variston lämpökeskuksen viereen.

Biohiilen käyttöä selvitetään

Vantaan Energia osallistuu tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään biohiilen tuotanto- ja käyttömahdollisuuksia. Biohiiltä valmistetaan jauhamalla puuta, joka sen jälkeen kaasutetaan ja puristetaan pelleteiksi. Martinlaaksoon suunnitellaan biohiilen koepolttoa kevääksi 2017. Voimalaitoksen kivihiilikattilassa koepoltettaisiin biohiiltä kivihiilen joukossa. Biohiilen pluspuolia ovat helppokäyttöisyys ja lähes kivihiilen veroinen lämpöarvo. Miinuspuoli on kalliimpi hinta.
– Perusongelma on, että laajamittaista tuotantoa ei ole, Ahl toteaa. 
Isossa kuvassa näyttää siltä, että kynnys investoida polttoon perustuviin ratkaisuihin on noussut.

Maalämpö ja uusiutuvat

Uutena, kiinnostavana vaihtoehtona Ahl pitää syvälle maan uumeniin sukeltavia geotermisiä lämpökaivoja. Voisiko energiayhtiö tuottaa maalämpöä kaukolämpöverkkoon kilpailukykyiseen hintaan?
– Uskon, että maalämmön hajautettu tuotanto ja käyttö yleistyvät taloyhtiöissä ja teollisuudessa, mikä lisää kilpailua kaukolämpöasiakkaista.
Vantaan Energia on mukana myös useissa rannikon tuulivoimahankkeissa. Tuulipuistojen pystyttäminen Vantaalle ei vaikuta järkevältä, koska alueella ei tuule riittävästi, ja lupien saaminen olisi erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta. Aurinkovoimaa on ajateltu rakentaa uuden toimitalon katolle ja julkisivurakenteisiin.
– Energian tuotannon pitäisi periaatteessa olla vapaata, jos lain vaatimukset täyttyvät.
Sen siirto sähkö- ja lämpöverkoissa onkin sitten toinen asia.

Valppautta vaaditaan

Tuotantojohtaja peräänkuuluttaa hallittua siirtymää uusiin energiamuotoihin. Samalla pitää kuitenkin varautua nopeisiinkin korjausliikkeisiin.
– Jos ilmastonmuutoksen vaikutukset voimistuvat, on mahdollista, että EU:ssa painetaan paniikkinappulaa ja laaditaan pakottavaa lainsäädäntöä fossiilisista polttoaineista luopumiseksi.
– Meidän pitää olla valmiina, että kestämme yhtiönä, jos näin käy. 
Ahl alleviivaa, että valmistautumisen pontimena ei ole muutoksen pelko, vaan halu selvittää vähäpäästöisempiä ja edullisempia vaihtoehtoja asiakkaiden ja koko yhteiskunnan hyväksi. Yksi avainsana on kotimaisuus.
– Jätevoimalassa on sekin hieno puoli, että olemme voineet vähentää merkittävästi fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä. Samalla rahavirrat Suomen kansantalouteen lisääntyvät. 
Kotimaisten biopolttoaineiden käytöllä olisi vastaava vaikutus.