”Meidän kvartaalimme on 25 vuotta”
Talous- ja hallintojohtaja Maija Siikilä
Vantaan Energian taloudenpito on kaikkea muuta kuin muhkeiden pikavoittojen metsästystä. Investointien vaikutuksia lasketaan vuosikymmenien päähän, ja riskienhallinta on koko ajan kuvassa mukana. Tulevaisuus sisältää aina epävarmuustekijöitä, mutta eteenpäin ei mennä ainakaan laput silmillä, talous- ja hallintojohtaja Maija Siikilä vakuuttaa.
Kuinka hyvissä kantimissa yhtiön talous oli vuonna 2016?
Tuloskehitys oli suotuisa, ylitimme budjetoidun tavoitteemme. Jokaisella liiketoiminta-alueella onnistuimme hyvin, eikä missään tullut yllättävää takapakkia. Oli oikein hyvä vuosi.
Vantaan Energia on 60-prosenttisesti Vantaan kaupungin ja 40-prosenttisesti Helsingin omistuksessa. Miten omistusrakenne heijastuu taloudenpitoon?
Meidän täytyy huolehtia kummankin omistajan eduista samalla tavalla, vaikka Vantaan kaupunki onkin pääomistajamme. Omistajien yhdenvertainen kohtelu nousee osakeyhtiölain periaatteista. Toimimme markkinaehtoisesti itsenäisenä yhtiönä.
Oletteko ollut kaupunkien kanssa samoilla linjoilla niille jaettavien osinkojen määrästä?
Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Omistajat kuitenkin ymmärtävät, ettei kaikkea voi jakaa osinkoina, vaan investointeihinkin pitää löytyä rahaa.
Kuinka suuria työllisyysvaikutuksia toiminnallanne on?
Työllistämme noin 340 henkeä. Palkat sivukuluineen olivat viime vuonna noin 28 miljoonaa euroa. Sen lisäksi on paljon välillisiä vaikutuksia. Käytämme esim. verkonrakentamisessa ulkopuolisia urakoitsijoita. Olemme merkittävä työllistäjä.
Miten näette asiakkaan roolin?
Kaikessa omassa tekemisessä pitäisi miettiä, miten se hyödyttää asiakasta. Toiminnan lähtökohtana ja yhtiön visiona on tarjota asiakkaalle helppoa asiointia.
Miltä energiatuotteiden hintakehitys näyttää asiakkaan näkökulmasta?
Niin halpaa energiaa ei varmaan voida tarjota, että kaikki olisivat tyytyväisiä. Jätevoimala on kuitenkin osoittautunut kannattavaksi investoinniksi, ja olemme kyenneet alentamaan kaukolämmön hintoja jo useampaan otteeseen. Toisaalta energiatoimintaan liittyy paljon veroluonteisia maksuja, jotka pakkaavat nousemaan koko ajan. Hinnankorotuksissa verosääntely on valitettavasti hyvin suuri tekijä, ja joudumme joskus olemaan ikävässä välikädessä, kun on selitettävä, että asiakashintojen nousu johtuu verojen noususta.
Otatte käyttöön uuden laskutus- ja asiakastietojärjestelmän vuonna 2018. Mitä iloa siitä on asiakkaalle?
Vanhat järjestelmät ovat kankeita, mikä tekee uusien palvelujen kehittämisestä työlästä. Tavoitteena on, että pystyisimme reagoimaan joustavammin asiakkaiden toiveisiin. Yhtiön kannalta haemme tehokkuushyötyjä, manuaalisen työn vähentämistä, prosessien virtaviivaistamista ja resurssien vapauttamista palvelutehtäviin. Uudistus on taloudellisestikin järkevää.
Rakennutatte Tikkurilaan uutta toimitaloa, mutta menette siihen vuokralle. Miksi?
Meidän tehtävämme ei ole omistaa toimitiloja tai kiinteistöjä, vaan tuottaa, toimittaa ja myydä sähköä ja lämpöä asiakkaille. Toimitalon vuokraaminen on joustava ratkaisu, joka mahdollistaa helpomman reagoinnin toiminnan muuttuessa.
Miten suhtaudutte ns. johdannaisinstrumenttien käyttöön?
Varaudumme niiden avulla hyödykkeiden ja korkojen hintavaihteluihin. Hyödynnämme johdannaisten tuomia etuja, mutta niiden käytölle on asetettu selkeät rajat, vastuut ja tavoitteet.
Ennen jätevoimalainvestointia olimme käytännössä velaton yhtiö, mutta investoinnin seurauksena meillä on velkaa lähemmäs 300 miljoonaa euroa. Suojautuaksemme korkovaihteluilta otimme korkojohdannaiset käyttöön uusina instrumentteina. Johdannaisten hyödyntäminen on vastuullista, koska muuten jättäisimme korot kellumaan. Kun osa koroista kiinnitetään johdannaisilla, saamme varmuuden korkoheilahtelujen enimmäisvaikutuksista. Sama logiikka pätee sähkön hinnan ja hyödykkeiden hinnan vaihteluilta suojautumiseen.
Johdannaisiinkin liittyy omat riskinsä. Kuinka niitä hallitaan?
Johdannaisten käyttöön on kaatunut isojakin yhtiöitä, kun niitä ei ole ymmärretty kunnolla, ja on otettu liian isoja riskejä. Meillä on kuitenkin talossa aivan loistava markkinariskien hallintaorganisaatio, joka todella ymmärtää ja osaa asiansa. Riskien hallinta on erittäin tärkeä elementti yhtiön talousjohtamisessa.
Miltä Vantaan Energian tulevaisuus näyttää talousjohtajan silmin?
Minusta se näyttää hyvinkin valoisalta. Totta kai toimintaympäristössä on aina peikkoja ja synkkiä pilviä, mutta organisaation pitää olla siinä tilassa, että ikäviinkin muutoksiin pystytään reagoimaan. Sekä lyhyen että pitkän tähtäyksen taloussuunnittelumme toimii minun mielestäni hienosti. Emme etene laput silmillä, vaan koko ajan laskemme ja suunnittelemme eri vaihtoehtoja, ja tarkennamme joka vuosi pidemmän ajanjakson suunnitelmia. Seuraamme ja ennustamme säännöllisesti konsernin liiketoimintojen kannattavuutta vuoteen 2030. Kuitenkin isojen investointien kuten voimalaitosten osalta kannattavuuslaskelmien pitää ulottua paljon kauemmas. Meidän kvartaalimme ei todellakaan ole kolme kuukautta vaan 25 vuotta. Kun tähän lisätään vielä hyvä yhteistyö organisaation sisällä ja kaikkien sidosryhmien kanssa, voi talousjohtajakin nukkua yönsä rauhassa.