”Tuuli on hyvä renki, mutta huono isäntä”
Jokin aika sitten satuin kuulemaan minulta jo hieman unohduksiin vaipuneen Ultra Bran hienon Ilmiöitä-kappaleen vuodelta 1999, jossa haikaillaan tuulivoiman perään seuraavasti:
”Jossain kaupungissa on maailma näytteillä
Mitä täällä on, aina samoja pieniä ilmiöitä
Eikä vieläkään tuulivoimaa, tuulivoimaa, tuulivoimaa”
Nykyään tuo huoli tuulivoimattomuudesta on turha ja asian tila on totaalisen toisenlainen. Tuulivoiman määrä niin Suomessa kuin maailmallakin on kasvanut viime vuosina nopeassa tahdissa merkittäviin mittoihin ja kasvun voi olettaa olevan nopeaa myös vastaisuudessa.
Tuulivoima uusiutuvana energiamuotona on lunastanut merkittävän roolin energiamurroksessa ja se tulee olemaan tärkeä tekijä ilmastomyönteisessä energiantuotantojärjestelmässä. Energiateollisuus ry:n tuoreiden tilastojen mukaan tuulivoimatuotanto oli vuonna 2020 vahvassa myötätuulessa ja se kasvoi maassamme verrattuna edelliseen vuoteen noin 30 prosenttia.
Suomen sähkönkulutuksesta tuulivoima kattoi viime vuonna jo noin kymmenesosan ja uutta tuulivoimakapasiteettia rakennettiin noin 300 megawattia. Suomen Tuulivoimayhdistys odottaa kuluvana vuonna valmistuvan ennätyksellisen määrän, lähes 1000 megawattia, lisää tuulivoimakapasiteettia. Toteutuessaan tämä tarkoittaa noin 40 prosentin kasvua tämän hetkiseen reiluun 2500 megawattiin.
Tuulivoimateknologian nopean kehityksen ansiosta uudet käynnistyvät tuulivoimahankkeet rakennetaan markkinaehtoisesti ilman tukia. Useat tahot arvioivat kotimaisen tuulivoiman kapasiteettikasvun olevan samalla tasolla myös lähivuosina.
Vantaan Energia on osakkaana Suomen Hyötytuuli Oy:ssä ja EPV Energia Oy:ssä. Tätä kautta yhtiömme on merkittävä tuulisähkön tuottaja. Olemme olleet mukana ensimmäisten joukossa kotimaista tuulivoimaa kehittämässä ja rakentamassa viime vuosituhannen lopulta lähtien. Ensimmäisen vuosikymmenen aikana tuulivoiman eteneminen ja kasvu olivat nykymittapuun mukaan rauhallista, mutta suunta selkeä. 2010-luvun alussa vauhti alkoi kiihtyä ja viime vuosina tuulisähkön tuotantomme määrä on harpponut nopein kasvuaskelin. Viime vuonna kasvua oli noin viidennes. Tavoitteenamme on määrätietoisesti kasvattaa tuulivoimakapasiteettia ja investoida siihen vahvasti myös jatkossa.
Tuulivoima on säästä riippuvana energian tuotantomuotona epätasaista ja tämä ominaisuus on sen määrän kasvaessa tuonut tullessaan haasteita ja heiluntaa sähkömarkkinoille. Sähkön tukkuhinnan heilahdukset ovat kasvaneet ja vuosi sitten helmikuussa tukkuhinta painui Suomessa ensimmäistä kertaa hetkeksi negatiiviseksi. Toisaalta taas vähätuuliset ajat tilanteesta riippuen voivat näkyä korkeina sähkömarkkinahintoina.
Tuulivoimaan pätee minusta varsin hyvin vanha sanonta, joka tulesta tavattiin sanoa eli pienellä päivityksellä ”tuuli on hyvä renki mutta huono isäntä”. Sähköistyneessä yhteiskunnassa tulee sähköä olla tarjolla aina, säästä ja ajankohdasta riippumatta. Tämän toteutumiseksi tarvitsee kasvava tuulivoimatuotanto kumppanikseen esimerkiksi säädettävää ja ennustettavaa tuotantoa, erilaisia varastointiratkaisuja ja älykkäitä sähköverkkoja.
