Ilmastonmuutos ei odota: ”Olemme puolittaneet hiilidioksidipäästöt vuoden 2010 tasosta ja jatkamme päästöjen vähentämistä määrätietoisesti”

Vantaan Energia jatkaa määrätietoista päästöjen vähentämistä entisestään, täysin fossiiliton lämmöntuotanto häämöttää jo näköpiirissä

Maailmantilanne on kääntänyt lämpökeskustelun voimakkaasti saatavuus- ja hintakeskeiseksi. Samalla ympäristöön liittyvät äänenpainot ja puheenvuorot ovat jääneet vähemmälle. Vantaan Energian toimitusjohtaja Jukka Toivonen toteaa kuitenkin, että syytä pysähtymiselle ei ole.

Ympäristöön liittyvät otsikot ja puheenvuorot ovat energia-alalla olleet vähissä viime aikoina. Millainen tilanne on Vantaan Energialla, onko vihreä siirtymä laitettu jäihin tässä maailmantilanteessa, toimitusjohtaja Jukka Toivonen?

Energia-alalla on kiistaton ja merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vantaan Energia ei yksinään pysty pelastamaan koko maailmaa, mutta on selvää, että ilmastonmuutos ei odota emmekä myöskään me aio odottaa. Haluamme olla osa ratkaisua ja meillä on konkreettinen suunnitelma fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisesta. Olemme jo pitkällä tämän suunnitelman toteuttamisessa moniin muihin toimijoihin nähden ja jatkamme määrätietoisesti tätä työtä.

Millaisista toimenpiteistä on kysymys?

Jo vuosia sitten totesimme, että fossiilisten polttoaineiden käyttö ei ole kestävää toimintaa. Sen jälkeen olemme tehneet hartiavoimin töitä, jotta yksi kerrallaan voimme luopua niiden käytöstä.
Vantaan Energian viimeinen fossiilinen lämmöntuotantomuoto on maakaasu ja aiomme olla täysin fossiiliton yritys vuoteen 2026 mennessä. Kokonaan hiilinegatiivista toimintamme on vuonna 2030 ja silloin energiantuotantomme sitoo enemmän hiiltä kuin mitä se päästää ilmakehään. Muutokset ovat suuria, mutta olemme onneksi päässeet suunnitelmista jo konkreettisiin tekoihin.

Käytännössä muutoksen mahdollistavat nämä rohkeat investoinnit:

Vuonna 2014 avasimme jätevoimalan, joka hyödyntää sähkön- ja lämmöntuotannossa kotien sekajätettä. Materiaali kerätään Hangosta Porvooseen ulottuvalta alueelta, jossa asuu puolitoista miljoonaa suomalaista. Tämä teko pienensi hiilidioksidipäästöjämme kolmanneksella.

Martinlaakson biovoimalaitos uudistettiin vuonna 2019. Tämä kotimaista haketta, sahanpurua, kierrätyspuuta ja vaneriteollisuuden hukkapaloja hyödyntävä voimalaitos on hyvä esimerkki kierrätyksestä, sillä Martinlaakson voimalaitoskattila on alun perin valmistunut vuonna 1975 käytettäväksi raskaalla polttoöljyllä. Muunsimme kattilan hyödyntämään ensin maakaasua ja nyt uudistettuna sama kattila käyttää haketta. Tällöin Vantaan Energian päästöt putosivat puoleen alkuperäisestä.

Seuraavaksi panostimme lisää jätteen energiahyötykäyttöön. Kaupan ja teollisuuden sekajätettä on viety suuria määriä ulkomaille ilman lajittelua ja materiaalien kierrätystä. Investointimme jätevoimalan laajennukseen mahdollistaa suomalaisille jätealan toimijoille kaupan ja teollisuuden jätteiden vastaanottamisen, sillä lajittelun jälkeiselle materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomalle energiajätteelle löytyy nyt Suomesta käsittelylaitos. Tällä hetkellä jäteoperaattorit voivat ottaa jätteen vastaan ja kerätä siitä itselleen hyödylliset osat, jonka jälkeen meille päätyy jäljelle jäävä niin kutsuttu rejecti-aines. Saimme tämän toiminnon pyörimään täysimääräisesti tämän vuoden toukokuussa.

Näiden toimenpiteiden ansiosta meille on fossiilisista polttoaineista käytössä enää maakaasu, jota tarvitaan vain talven kylmimpinä hetkinä lämpökeskuksissamme. Tarkoituksemme oli purkaa Martinlaakson kivihiilivoimalamme tarpeettomana jätevoimalan laajennuksen käyttöönoton jälkeen, mutta vallitseva energiakriisi muutti suunnitelmiamme siten, että kivihiilivoimala tullaan ottamaan käyttöön tulevana talvena energian toimitusten turvaamiseksi niissä tilanteissa, kun maakaasua ei ole saatavilla.

Sanotaan, että kaukolämmössä on eroja hieman kaupungista riippuen. Millainen tilanne on Vantaalla?

Kiertotaloudella on merkittävä rooli vantaalaisessa kaukolämmössä. Ennen lämmöntuotanto perustui pelkästään fossiilisiin polttoaineisiin eli kivihiilen ja maakaasun käyttöön. Tänä päivänä Vantaan Energia on kiertotalousenergiayhtiö: hyödynnämme kuluttajien sekä kaupan ja teollisuuden jätettä sekä puuhaketta. Näiden avulla hoidetaan 90 prosenttia koko Vantaan alueen lämmitystarpeesta. Kehitys on ollut ripeää: ennen Vantaalla sekajäte päätyi kaatopaikalle, mutta nyt se auttaa meitä lämmöntuotannossa. Tämä on suuri konkreettinen askel, jolla pääsemme ripeästi eroon fossiilisista polttoaineista.

Millainen rooli Vantaan Energialla on koko Vantaan alueen ilmastotyössä?

Vantaan kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Tämä on sellainen tavoite, jota olemme mielellämme Vantaan Energialla tukemassa ja kirittämässä. Muutos on huomattavasti nopeampi, jos sitä edistetään yksittäisten kiinteistöjen sijaan koko kaupungin lämpöverkon avulla. Isossa kuvassa suurin vaikuttavuus saadaan, kun kiinteistöt ovat osa Vantaan kaupungin energiajärjestelmää. Laaja järjestelmä mahdollistaa monenlaisia toimenpiteitä ja optimointia kuten esimerkiksi hukkalämmön talteenottoa ja hyödyntämistä.

Vielä 60- ja 70-luvuilla kerrostaloissa oli omat öljylämpökeskukset. Sitten tulivat alueelliset lämpökeskukset, joiden jälkeen syntyikin jo nykyinen lämpöverkko. Nykyisessä tilanteessa ja energiamarkkinassa laaja lämpöverkko mahdollistaa itse asiassa koko vihreän siirtymän. Kaukolämpöverkko on ikään kuin mahdollistaja, joka saa nykyisistä ja tulevista toimenpiteistä irti parhaan vaikutuksen.

Suomeen on rakennettu ja tullaan rakentamaan paljon tuulivoiman tuotantoa ja tuulisella säällä sähkön hinta voi olla jopa negatiivinen. Sähköntuotannon ajoittainen ylijäämä voidaan muuttaa tehokkaiden lämpöpumppujen avulla lämmöksi, joka varastoidaan lämmön kausivarastoon hyödynnettäväksi talven pakkaskausina. Koko järjestelmän optimaalisin käyttö on nopein ratkaisu matkalla kohti ilmastoystävällistä kaupunkia. Kyse on ikään kuin joukkuepelistä, jossa isolla porukalla saadaan nopeammin aikaan isompia asioita.

Syysterveisin,

Jukka Toivonen
toimitusjohtaja
jukka.toivonen@vantaanenergia.fi