Liikunnassa voittavat kaikki
Liikkumattomuudesta on ikäviä seurauksia niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Terveyden kannalta riittävän korjausliikkeen tekeminen on onneksi helppoa, halpaa ja hauskaa. Vantaan Energia haluaa olla mukana mahdollistamassa vantaalaisten matalankynnyksen liikkumista.
Tikkurilassa asuvan Jori Mattilan sunnuntaiohjelmaan on jo vuosia kuulunut rennon reipas juoksulenkki hyvässä seurassa. Yleisurheiluseura Kenttäurheilijat-58:n aktiivien vetämälle pyhäjuoksulle startataan kello 10 uimahallin kupeesta.
– Kokoontumispaikalla kysytään, millaista vauhtia kukin haluaa juosta, ja osallistujat jaetaan tasoryhmiin. Kaikki ovat tervetulleita mukaan, Mattila rohkaisee.
Rauhallisemmat etenijät juoksevat Keravanjokivarren maisemissa noin 12 kilometrin lenkin, kovavauhtisemmat 15,5 kilometriä. Keskinäisestä kannustuksesta ja vetoavusta on hyötyä myös tavoitteellisille juoksijoille, jotka tähtäävät vaikkapa Vantaan maratonille.
Vantaan Energia on Energisten sunnuntailenkkien tukija. KU-58:n ja energiayhtiön kumppanuuden myötä jokaviikkoinen tapahtuma on saanut paljon lisänäkyvyyttä ja osallistujamäärä on kasvanut.
46-vuotias Mattila löysi juoksemisen ilon kolmekymppisenä.
– Nuorempana vihasin juoksemista. Aloitin kävelemällä ja laihduin puolessa vuodessa monta kymmentä kiloa ihan huomaamatta. Pikkuhiljaa ryhdyin juoksemaan, ja nykyään juoksen lähes päivittäin.
Yleensä hän juoksee yksin ja pitää kovaa vauhtia. Sunnuntailenkeillä meno on rauhallisempaa ja ennen kaikkea yhteisöllistä.
– Juostessa voidaan jutella kaikista asioista maan ja taivaan välillä, jakaa elämän iloja ja murheita. Olen saanut sunnuntailenkeillä vertaistukea arjen haasteissa ja elämän vastoinkäymisissä.
Liike-energiaa elämään
Vantaan Energia toimittaa kaupunkilaisille paitsi lämpöä ja sähköä, myös liike-energiaa. Yhtiö on mukana tarjoamassa matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia ja tukee paikallisia urheiluseuroja Liike-energiaa elämään -kampanjan avulla.
Idea kampanjaan syntyi UKK-instituutin laskelmista, jotka osoittavat vastaansanomattomasti liikkumattomuuden haitat ja mittaluokan.
Liian vähäinen liikunta ja liiallinen paikallaanolo lisäävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kakkostyypin diabetekseen, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä masennukseen ja Alzheimerin tautiin. Kansansairaudet ilmenevät tyypillisesti viiveellä, keski-iässä tai sen jälkeen.
– Laskua aletaan maksaa niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta vasta vuosikymmenten kuluttua siitä, kun liikkumista on tullut viikkoa tai päivää kohti liian vähän, sanoo tutkija Päivi Kolu UKK-instituutista.
Liikkumattomuuden ja paikallaanolon aiheuttamien kansansairauksien kustannusten arvioidaan koko väestön tasolla nousevan noin 3 miljardiin euroon vuodessa. Luvussa ovat mukana sairauskustannukset, tuloverojen menetykset ja työttömyysetuudet.
Nuorena omaksutun liikunnallisen elämäntavan tiedetään vaikuttavan myönteisesti myös kouluttautumiseen ja työllistymiseen.
Vantaalla liikkumattomuuden vuosikustannuksiksi lasketaan noin 50 miljoonaa ja paikallaanolon 56 miljoonaa euroa.
– Jos kaikki vantaalaiset liikkuisivat terveyden kannalta riittävästi, säästyisi kaupungilta teoriassa 106 miljoonaa euroa muuhun käyttöön. Tuolla rahasummalla voitaisiin tehdä aika paljon kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi, Kolu toteaa.
Kuntatason laskelmiin ei ole pystytty sisällyttämään veronmenetyksiä ja työttömyydestä koituvia kustannuksia. Jos pystyttäisiin, luvut olisivat huomattavasti isommat.
Liike on lääke
Viimeisimpien tutkimusten valossa liikunnan määrä jää liikemittarilla mitattuna suositeltua vähäisemmäksi 67 prosentilla lapsista ja nuorista, 42 prosentilla työikäisistä ja 65 prosentilla ikäihmisistä.
Lapsille ja nuorille tulisi kertyä reipasta tai rasittavaa liikkumista ainakin tunti päivässä. Aikuisille, ikäihmiset mukaan lukien, suositellaan kaksi ja puoli tuntia reipasta liikuntaa tai tunti ja vartti rasittavaa liikkumista viikossa.
Liikkumista lisäämällä ja paikallaanoloa vähentämällä jokainen meistä voi lisätä hyvinvointiaan ja vähentää sairastumisen riskiä. Pienikin määrä liikuntaa päivässä parantaa elämänlaatua välittömästi, kohottaa kuntoa ja mieltä.
– Tärkeintä olisi valita sellaisia liikkumismuotoja, joista itse pitää. Se tuo mielihyvää, elämyksiä ja energisyyttä. Jos osallistuu myös ryhmäliikuntaan, tulee lähdettyä, vaikkei muuten viitsisi. Saa kavereita ja yhdessäolon kokemuksia, tutkija Kolu kannustaa.
Lisää liikettä elämään saa pienillä arjen valinnoilla, esimerkiksi käyttämällä portaita hissin sijaan.
Elämäntapajuoksijaksi tunnustautuva Jori Mattila kehottaa jokaista liikkumaan omien voimiensa mukaan.
– Ensimmäisellä kerralla joku jaksaa ehkä juosta vain 100 metriä, mutta seuraavalla kerralla meneekin jo 200. Pääasia, että lähtee liikkeelle ja saa liikkumiseen säännöllisen rytmin. Muutoksen omassa olossa huomaa varmasti.
Liike-energiaa elämään
Liike-energiaa elämään -kampanja on Vantaan Energian tapa tehdä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa tavoitteenaan auttaa vantaalaisia liikkumaan matalalla kynnyksellä ja löytämään liikunnan ilo.
Vantaan Energia tarjoaa esimerkiksi yhteistyössä Vantaan Maratonin kanssa ilmaiset ja kaikille avoimet Energiset sunnuntailenkit joka sunnuntai klo 10.00 Tikkurilan urheilupuistossa.
Yhteistyö Vantaan Yrittäjien kanssa tarjoaa viikoittaiset liikuntakerhot Yrittäjien jäsenille, joissa pääsee kokeilemaan erilaisia liikkumisen tapoja.
Vantaan Energia ja koripalloseura PuHu Juniorit mahdollistavat lapsille Energisen koriskerhon, johon saa tulla matalalla kynnyksellä kokeilemaan olisiko koripallo sopiva laji lapselle.
Tammikuussa Hakunilassa starttaava lasten Energinen hiihtokoulu on Vantaan Energian ja Vantaan Hiihtoseuran yhteistyössä toteuttama hauska tapa testata hiihtoa lajina.