Miksi hiili täytyy saada kiertoon – tavalla tai toisella
Oletko ikinä pysähtynyt miettimään, mistä arkielämässämme käytettävät tuotteet ovat rakennettu? Hiili on koko elämän perusedellytys ja monen tuotteen rakennusaine – muodossa tai toisessa. Nytkin todennäköisesti luet tätä tekstiä tietokoneella, kännykällä tai tabletilla, joissa kaikissa perusrakennusaineena on hiilikomponentteja. Mutta mistä ihmeestä se kaikki hiili tulee?
Vielä toistaiseksi valitettavan usein se tulee fossiilisesta raaka-ainelähteestä, lähinnä öljystä tai maakaasusta. Mistä hiili tulee jatkossa, kun luovumme fossiilisten raaka-aineiden käytöstä? Katseet kääntyvät väkisinkin kierrätysraaka-aineisiin. Niissä oleva hiili on saatava takaisin kiertoon, jotta voimme lopettaa fossiilisten raaka-aineiden käytön.
Ruokapöydän valo ei tarvitse hiiltä sähköön, jolla valo valaisee huoneen. Eikä sitä tarvitse sekään lattialämmityspiirin lämpö, joka lämmittää huoneistoa. Energiantuotanto voidaan toteuttaa uusiutuvilla energialähteillä, mutta vesiämpäriä tai monia muita arkisia tuotteita on vaikea valmistaa ilman hiiltä.
Jätteiden energiahyödyntämisellä on perusteltu rooli kiertotalousketjussa aidosti kierrätyskelvottomien jätevirtojen hyödyntämiseen, mutta kierrätyskelpoisten materiaalien hyödyntämiseen on fiksumpia ratkaisuja. VTT arvioi tuoreessa Jätevisiossaan erilaisia kierrätyshaasteen ratkaisemista vauhdittavia menetelmiä. Visiossa todetaan, että kierrättämistä tulisi kehittää entistä tehokkaammalla syntypaikkalajittelulla kotitalouksissa ja muissa kiinteistöissä sekä rakentamalla erilliskeräystä täydentäviä jätteen lajittelulaitoksia. Tulevaisuusvisiossa esitetään, että jätejakeet tulisi hyödyntää mahdollisimman resurssiviisaasti tuottaakseen eniten arvoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki hyödynnettävä kierrätetään materiaalina ja vain aidosti kierrätyskelvoton jäte päätyisi poltettavaksi energiantuotannossa. Kestävän hiilikierron takaamiseksi hiilidioksidin talteenotto ja jatkojalostaminen raaka-aineeksi ja sitä kautta uusiksi tuotteiksi on merkittävässä roolissa. Me Vantaan Energialla haluamme olla osa kestävää hiilikiertoa ja kehitämme aktiivisesti ratkaisuja mm. hiilidioksidien talteen ottamiseksi Jätevoimalan savukaasuista.
EU on asettanut tiukat kierrätystavoitteet, joissa yhdyskuntajätteen kierrätysasteen on oltava vähintään 60 % vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii muutosta, jossa osallisena ovat niin energia- ja jätehuoltoyhtiöt, tavalliset kuluttajat kuin lainsäätäjätkin. Me Vantaan Energialla uskomme siihen, että kierrätysasteen nostamiseen löytyy keinoja ja jätteen kestävä energiahyödyntäminen voidaan rajata ainoastaan aidosti kierrätyskelvottomaan jätteen osaan, rejektiin. Sääntelyssä rejektin energiahyödyntämistä tulisi kohdella eri tavalla kuin kierrätyskelpoisen jätteen energiahyödyntämistä. Näin kannustaisimme toiminnanharjoittajia keskittymään entistä vahvemmin vain kierrätyskelvottomien jätejakeiden energiahyödyntämiseen. Tämä taas edellyttäisi selkeämpiä ja läpinäkyvämpiä pelisääntöjä kierrätyskelvottomien jätteiden määrittelyyn, vastaavalla tavalla kuin metsäbiomassoille on asetettu kestävyyskriteerit.
Tulevaisuuden kiertotalousyhteiskunnan ja kestävän hiilenkierron rakennuspalikat ovat kierrätyksen materiaali- ja resurssitehokkuuden parantaminen, vain aidosti kierrätyskelvottoman jätteen energiahyödyntäminen korkealla hyötysuhteella ja savukaasujen hiilidioksidien talteenottaminen ja jalostaminen uusiksi tuotteiksi.
