Minä ennustan: Sähkömarkkina edelleen vaikeasti ennustettava
Viime syksy oli sähkömarkkinoiden ennusteiden kannalta haastava. Poliittisella puolella kauppasodat, Brexit ja päästöoikeusmarkkina ovat heiluttaneet ja luoneet epävarmuutta sähkön markkinahintaan. Lisäksi tulevaisuuden näkymiin vaikuttavat sekä sääolosuhteet, kuten tuulen määrä, sateet ja lämpötila, että Olkiluoto 3:n mahdollinen valmistuminen. Vaikuttavien tekijöiden lista on pitkä ja elävä.
Brexit näytteli viime syksynä isoa roolia sähkön markkinatilanteessa pitkälti päästöoikeuden hinnan kautta. Tilanne on herkkä, ja onkin mielenkiintoista nähdä, mitä Brexitin suhteen lopulta tapahtuu. Esimerkiksi lokakuun Brexit-sopimus näkyi myös heti nousuna päästöoikeuksissa, sillä sopimukseton ja raju Brexit olisi voinut laukaista myyntiaallon päästöoikeudessa.
Muista sähkön hintaan vaikuttavista tekijöistä vesitilanne kävi Pohjoismaissa historiallisella normaalitasolla, mutta laski jälleen loppuvuotta kohti. Hiilen hinta on laskenut reilusti, kun kaasun hinnan lasku on vaihtanut ajojärjestyksiä Euroopassa hiilestä kaasulauhteeseen. Lisäksi Suomen aluehintaero on ollut suhteellisen korkealla.
Aluehintaerojen kehittymistä on kuitenkin hyvä seurata, sillä tulevaisuudessa uudet siirtoyhteydet Pohjoismaista Keski-Eurooppaan lähentävät Pohjoismaiden ja kalliimpien Saksan ja Iso-Britannian hintatasoa ja näin nostavat pohjoismaisen sähkön kysyntää ja hintaa. Lisäksi Saksan ja Ruotsin ydinvoimaloiden sulkemiset nostavat hintatasoa, mutta toisaalta Suomessa kasvava ydinvoima- ja tuulivoima tasapainottavat nousupaineita.
Energiaviraston Jori Säntti pohtii artikkelissamme Olkiluoto 3:n vaikutuksia sähkömarkkinaan. Aiemmin syksyllä arvioin itse, että uutisilla Olkiluoto 3:n myöhästymisestä oli varmasti vaikutusta sähkön hintakehitykseen. Nyt mielenkiintoiselta kuulostaa Säntin arvio voimalan merkityksestä markkinahinnan kehitykseen. Marraskuun lopulla aluehintaero oli suhteellisen korkealla, toisin sanoen Olkiluoto 3 vaikutus ei vielä näkynyt siinä selvästi. Täysin varmaa on siis vain, että senkin osalta tietynlainen epävarmuus säilyy.
Säntti jatkaa, ettei käyttäjälle ole oikeastaan merkitystä sillä, että kotimainen tuotanto kasvaa. Suomi on vahvasti sidoksissa yhteisiin sähkömarkkinoihin, ja sähköä siirretään maiden välisillä rajasiirtoyhteyksillä Pohjoismaissa ja Baltiassa kysynnän mukaisesti. Vaikka Olkiluoto 3 valmistuminen siis vaikuttaisi laskevasti sähkön hintaan, samaan aikaan markkinoilla tapahtuu myös sähkön hintaa nostavia asioita. Nämä pitävät sähkön hinnan ennustamisen edelleen haasteellisena.
Oikea hankintamalli voi vakauttaa vaihtelua
Optimaalisen sähkön hankinta-ajankohdan päättäminen on haastavaa sekä lähitulevaisuudessa että pidemmällä aikavälillä. Mikä sitten olisi avuksi haastavassa tilanteessa?
Piensijoittamisen yleistyessä indeksirahastot ovat varmasti monelle tuttuja. Indeksiajattelua voidaan hyödyntää myös sähkön hankinnassa, jolloin indeksisähköllä tarkoitetaan ostopäätösten hajauttamista pitkälle aikavälille. Oma indeksisähkötuotteemme on rakennettu niin, että sillä päästään täsmälleen markkinoiden keskihintaan.
Yllä mainittujen sähkön markkinahintaan vaikuttavien tekijöiden heikon ennustettavuuden vuoksi markkinoiden keskihinnan voittaminen on haastavaa niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Vaikka markkinoiden keskihinta lopputuloksena saattaa lähtökohtaisesti kuulostaa melko vaatimattomalta, on se näissä olosuhteissa ja kokonaiskuvaan suhteutettuna usein erittäin hyvä ja kilpailukykyinen vaihtoehto.
Joka tapauksessa yrityksissä on hyvä pohtia, kuinka paljon riskiä sähkön hankintaan halutaan sisällyttää ja tehdä ratkaisut sen mukaan. Osaava kumppani pystyy tarjoamaan sopivimmat, valitun riskipolitiikan mukaiset ratkaisut.
Toni Punkkinen
asiakaspäällikkö, pk-yritykset
Vantaan Energia Oy