Roskien lajittelun SM-kisoissa mitataan jälleen suomalaisten lajittelutaitoja!

Kysely: Nuoret uskovat kierrätyksen jarruttavan ilmastonmuutosta – eivät silti jaksa lajitella

Roskien lajittelun SM-kisat järjestetään tänä vuonna kolmatta kertaa. Osakilpailuja on 11, uusina paikkakuntina Jyväskylä, Lahti ja Järvenpää. Kisaan voi osallistua myös Roskamestari-digipelillä, jossa omat lajittelutaidot voi panna testiin. Vantaan Energia toteutti pelin pohjalta kuluttajakyselyn, jossa selvitettiin, miten hyvin suomalaiset osaavat kierrättää. Tulokset paljastivat muutaman arkisen roskan, jonka kohdalla moni on ymmällään. Vastauksista ilmeni myös ristiriitoja todellisen käytöksen ja mielipiteiden välillä. Siitä huolimatta kierrätyshalut ovat Suomessa kasvussa. Tammikuussa julkaistun Eurostat-tilaston mukaan Suomi hätyyttelee jo Euroopan kärkimaita jätteiden hyödyntämisessä. Nopeassa muutoksessa ovat avainroolissa jätevoimalat, joilla sekajätteistä tehdään roskasähköä.

– Roskamestari-digipelillä voi testata kierrätystaitojaan. Toteutimme maaliskuussa peliä mukailevan kuluttajakyselyn, jolla selvitettiin, miten hyvin suomalaiset osaavat kierrättää. Vastaajille näytettiin kuvia ja kysyttiin, mihin roska-astiaan he roskan heittäisivät. Kyselyyn vastasi tuhat iältään 18–75-vuotiasta suomalaista, kertoo Vantaan Energian viestintä- ja henkilöstöjohtaja Mervi Suorsa.

Suomalaiset tietävät jo varsin hyvin, että banaanin kuoret kuuluvat biojätteeseen, säilykepurkit metallinkeräykseen ja lasipurkit lasinkeräykseen. Eniten päänvaivaa tuottavat roskat, joita käsitellään harvemmin tai joiden materiaaleja ei tunnisteta. Kysely paljasti, että 18–39-vuotiaat jättävät herkimmin lajittelematta monia kotitalousjätteitä, vaikka useimmat keräysastiat löytyisivät oman taloyhtiön jätekatoksesta. Eniten vaivaa lajittelun eteen näkevät yli 60-vuotiaat ja omakotiasujat.

Naiset pitävät kierrätystä tärkeämpänä kuin miehet. Siitä huolimatta miehet kierrättävät erilaisia jätteitä yhtä aktiivisesti kuin naiset, muovia jopa hieman aktiivisemmin. Vain rikkinäisten tekstiilien ja vanhojen lääkkeiden osalta naiset ovat miehiä merkittävästi aktiivisempia kierrättäjiä.

Metalli, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet eivät kuulu jätevoimalaan

Sekajätteeseen heitetään paljon sellaista, mikä ei sinne kuulu. Enemmistö tietää, että ledilamput tulee palauttaa vaarallisen jätteen tai sähkölaiteromun keräykseen. Silti lähes viidennes kyselyyn vastanneista kertoo laittavansa ne sekajätteeseen. Epävarmuus oikeasta roskiksesta näkyy lajittelussa, kun roskan materiaaleja ei tunnisteta. Joka kymmenes alle 30-vuotias lajittelisi led-lampun lasinkeräykseen, kolme prosenttia viisikymppisistä metallinkeräykseen.

– Jätevoimalan toiminnalle on tärkeää, että poltettavan sekajätteen seassa ei olisi metallia, sähkölaitteita ja vaarallisia jätteitä. Metallit eivät pala, ja niillä on kaikkein suurin arvo uudelleen käytettävänä raaka-aineena. Sähkölaitteissa on arvometalleja, jotka tulisi saada talteen, Suorsa toteaa.

Kyselyssa isoimman hajonnan vastauksissa aiheutti naarmuuntunut CD-levy, jonka materiaalin tulkinta tuotti hankaluuksia. Noin puolet heittäisi sen oikein sekajätteeseen, mutta joka viides virheellisesti muovinkeräykseen. Metallisen ulkonäön takia joka kymmenes pudottaisi sen metallinkeräykseen. Erityisesti naiset ja yli 60-vuotiaat vastasivat näin. Osa tulkitsee CD-levyn sähköjätteeksi tai vaaralliseksi jätteeksi. Yhteensä 12 prosenttia myöntää, ettei tiedä.

– Jos vastaan tulee roska, josta ei ole varma mihin se kuuluu, apua voi hakea paikallisen jätehuoltolaitoksen nettisivuilta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HSY:n nettisivuilta löytyy Jäteopas. Siihen kirjoitetaan hakusanaksi roskan nimi, ja opas neuvoo oikean roskiksen. Esimerkiksi spraypullo, jossa on maalin tai hiuslakan jäämiä, kierrätetään vaarallisena jätteenä. Sen sijaan tyhjän spraypullon voi laittaa metallinkeräykseen, Suorsa neuvoo.

Kerrostaloissa jäteastiat ovat lähellä, silti omakotiasujat ovat viitseliäimpiä kierrättäjiä

Ehdottomasti ahkerimpiä kierrättäjiä ovat yli 60- ja erityisesti yli 70-vuotiaat suomalaiset. He ovat vahvimmin samaa mieltä siitä, että kierrättäminen on tärkeää. Se näkyy myös toiminnassa, sillä he ovat valmiita kuljettamaan lajiteltuja jätteitä kauemmas keräyspisteisiin sekä ottamaan selvää, jos eivät tiedä miten jokin roska lajitellaan. Biojätettä kierrättävät aktiivisimmin itäsuomalaiset.

Jäteastioiden läheisyys ei tee ihmisistä ahkerampia kierrättäjiä. Vaikka omakotiasujilta löytyy yleensä omasta pihasta vain muutama jäteastia, he kierrättävät suurinta osaa jätteistä yhtä aktiivisesti tai aktiivisemmin kuin kerros-, rivi- ja paritaloasukkaat. Erityisen aktiivisesti kierrätetään vaarallisia jätteitä sekä vähän yllättäen muovia. Omakoti- ja erillistaloissa asuvista lähes puolet kertoo kierrättävänsä muovit lähes aina, ja välillä joka viides. Kerrostaloasukkaat kierrättävät ainoastaan pahvia aktiivisemmin kuin muissa asumismuodoissa asuvat.

Alle 30-vuotiaiden mielipiteet ja toiminta ovat selvässä ristiriidassa kierrätyksen suhteen. Enemmistö ovat vahvasti samaa mieltä siitä, että kierrätys auttaa ympäristöä ja jarruttaa ilmastonmuutosta. Silti he jättävät herkimmin lajittelematta kodin yleiset jätteet, kuten metallit, paperit, pahvit ja lasin, koska kokevat kierrätyksen vaivalloisena. Jopa 40 prosenttia nuorista aikuisista myöntää ajattelevansa näin. Skeptisimmin kierrätyksen hyötyihin suhtautuvat kolme- ja nelikymppiset suomalaiset.

Välinpitämättömyys näkyy 18–39-vuotiaiden toiminnassa erityisesti vaarallisten jätteiden ja lääkejätteiden kohdalla. Vain puolet kertoo toimittavansa vanhat lääkkeet aina apteekkiin, joka neljäs ei koskaan. Vaarallisten jätteiden käsittelyssä lepsuimpia ovat kolmekymppiset: 15 prosenttia ei koskaan toimita vaarallisia jätteitä ongelmajätekeräykseen, ja vain 65 prosenttia tekee niin aina.

Jätevoimaloilla Euroopan parhaimmistoon jätteiden hyödyntämisessä

Eurostat julkaisi tammikuussa 2018 uusimmat eurooppalaiset yhdyskuntajätetilastot. Vuoden 2016 tilannetta kuvaavissa tilastoissa Suomi nousi kahdeksannelle sijalle ja saavutti Euroopan kärkimaat. Euroopan keskiarvo jätteiden hyödyntämisessä on 75 prosenttia, mutta Suomessa hyödynnettiin 97 prosenttia yhdyskuntajätteestä. Siitä 42 prosenttia kierrätettiin tai kompostoitiin, ja roskasähköksi sekä -lämmöksi poltettiin 55 prosenttia. Kaatopaikalle päätyi enää 3 prosenttia.

– Tilastojen mukaan muutos on ollut Suomessa poikkeuksellisen nopeaa, sillä viisi vuotta sitten yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin vain 60 prosenttia. Muutosta ovat vauhdittaneet jätevoimalat, joita Suomessa on rakennettu isommassa mittakaavassa vasta 2010-luvulla. Niissä on käytössä maailman edistyksellisintä ja puhtainta teknologiaa. Oppia haettiin jätevoimaloista, jotka ovat olleet käytössä Länsi-Euroopassa jo vuosikymmeniä. Jätevoimalat eivät vähennä kierrättämisen tarvetta, vaan auttavat hyödyntämään ne jätteet, joita ei voi kierrättää, Mervi Suorsa päättää.

Roskien lajittelun SM-kisat jatkuvat heinäkuulle

Viime vuonna Roskien lajittelun SM-kisojen osakilpailuja järjestettiin yhteensä seitsemän, tänä vuonna niitä on 11. Uusina paikkakuntina mukana ovat Jyväskylä, Lahti ja Järvenpää. Kisan finaali järjestetään tuttuun tapaan Tikkurila Festivaalin päälavalla lauantaina 21.7. Aikuisten sarjassa palkintona on matka Singaporeen ja uudessa lasten sarjassa lippuja Superparkiin.

Seuraava osakilpailu järjestetään Kevät-messujen yhteydessä torstaina 12.4. klo 10–18 Helsingin Messukeskuksessa.

Osakilpailujen aikataulu:

1. Superpark Tammisto, Vantaa, la 31.3. klo 12–16
2. Messukeskus, Helsinki, to 12.4. klo 10–18
3. Itäkeskus, Helsinki, pe 27.4. klo 14–18
4. Pyöräilyviikko, Jyväskylä, la 5.5. klo 11.30–16
5. Skanssi, Turku, to 24.5. klo 14–18
6. Narinkkatori, Helsinki, pe 25.5. klo 14–18
7. Karisma, Lahti, pe 1.6. klo 14–18
8. Toripäivät kävelykatu, Järvenpää, la 16.6. klo 10–14
9. Sello, Espoo, ke 20.6. klo 13–17
10. Superpark Särkänniemi, Tampere, ti 3.7. klo 11–15
11. Tikkurila Festivaali, Vantaa, pe 20.7. klo 13–21

Finaali: Tikkurila Festivaali, Vantaa: lauantai 21.7.

Lisätietoja Roskien lajittelun SM-kisoista ja Roskamestari-digipeli: www.roskamestari.fi