”Päästörajoissa pysyminen kuuluu ammattitaitoon”
Vuoropäällikkö Jari Järvinen
Vuoropäällikkö Jari Järvisen ei tarvitse pähkäillä työnsä tarkoitusta, kun hän saapuu työpisteelleen jätevoimalan valvomoon: asiakkaiden on saatava sähköä ja lämpöä, oli yö tai päivä, arki taikka pyhä.
Vastuu ei tunnu liian raskaalta, mutta joskus Järvistä mietityttää, että mitä jos energiaa ei pystytäkään toimittamaan sinne, missä sitä tarvitaan.
— Harrastan sellaista ajatusleikkiä, että jos voimalassa jokin tietty laite hajoaa, niin miten sitten toimitaan.
Kyse ei ole murehtimisesta tai kauhukuvien maalaamisesta, vaan henkisestä varautumisesta yllättäviin tilanteisiin. Vantaan Energialla kohta kaksikymmentä vuotta eri tehtävissä toiminut Järvinen ei koe itseään vieläkään niin valmiiksi, etteikö ajatusleikkiä yhä tarvittaisi.
Kahvia ja raitista ilmaa
Järvinen tekee töitä kahdentoista tunnin vuoroissa, aamukuudesta iltakuuteen tai toisin päin. Yövuorossa kahvia kuluu mukikaupalla. Jos silmiä alkaa silti painaa, voi valvomosta lähteä hetkeksi jaloittelemaan vaikka ulos asti. Operaattorit valvovat tuotantoa sillä välin ja soittavat tarvittaessa perään. Jätevoimalan valvomotiimiin kuuluu kuusi ihmistä: vuoropäällikkö ja viisi operaattoria. Yksi operaattoreista valvoo kaukolämpöverkkoa, kaksi jätevoimalan tuotantoprosessia ja kaksi kiertää eri kohteissa voimalaitosalueella.
Puoli päällikköä per laitos
Vuoropäällikön työaika jakautuu suurin piirtein tasan kahden voimalaitoksen kesken. Aamupäivän hän on yleensä jätevoimalassa Itä-Vantaalla ja siirtyy sitten kehäkolmosta länteen, Martinlaakson voimalaitokselle.
— Liikkuminen kahden voimalan välillä toimii yllättävänkin hyvin, vaikka siinä onkin omat haasteensa. Jos sisäinen yhteistyö ei toimisi, tämä ei olisi mahdollista.
Jari Järvinen pitää suuressa arvossa työntekijöiden epävirallisia juttutuokioita.
— Kun keskustelu ei ole liian muodollista, tulee esiin asioita, joita ei muuten tulisi. Kummassakin voimalassa on eri porukka ja eri jutut.
Energiaa tarpeen mukaan
Heti aamusta vuoropäällikkö on yhteydessä käyttökeskukseen, joka sijaitsee Vantaan Energian toimitalossa Tikkurilassa. Päivän tuotanto suunnitellaan sään ja sähkön markkinahinnan perusteella. Korjausliikkeitä tehdään päivän mittaan, koska lämmöntarve voi vaihdella nopeastikin.
— Sadealue saattaa tulla yllättäen auringon eteen, ja lämpöä on tehtävä lisää.
— Talvipakkasilla taas pitää huolehtia siitä, ettei lämpökeskuksissa tuoteta liikaa lämpöä, joka joudutaan ajamaan taivaalle. Ei saa tehdä liikaa eikä liian vähän, Järvinen tiivistää.
Vuorokauden aika vaikuttaa voimakkaasti energiantarpeeseen.
— Aamulla näkyy välittömästi lämmönkulutuksessa, kun ihmiset heräävät ja menevät suihkuun.
Tarkkaa ajoa
Valvomoa voitaisiin hyvällä syyllä nimittää myös ohjaamoksi, koska sieltä voimalaitosta ajetaan. Tuotantoprosessia kuvaavia numeroita ja käyriä seurataan tietokoneiden näytöiltä, joita on valvomossa kymmenittäin. Jätekattilan tuotantoarvot, esimerkiksi lämpötila ja hapenkulutus, yritetään säätää joka hetki sellaisiksi, että roskista saadaan irti mahdollisimman paljon energiaa.
— Talvella todettiin, että jäinen jäte palaa tosi huonosti. Joulun jälkeen lahjapaperit ja pakkausmuovit aiheuttivat sen, että jäte paloi suorastaan humahtaen.
Yksi tärkeimmistä seurantakohteista on päästöistä kertova näyttötaulu.
— Päästörajoissa pysyminen kuuluu ammattitaitoon. Ylityksiä ei vaan saa tulla, Jari Järvinen linjaa.