Liiketoimintojen kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet
Kaukolämpö
Jätevoimalan edullinen tuotanto mahdollisti kaukolämmön hintojen alentamisen, vaikka energiaverojen korotukset 1.1.2015 alkaen nostivat kaukolämmön kustannuksia keskimäärin 2,4 %. Laskimme kaukolämmön kevätajan (1.3.–31.5.) energiamaksua 7 % sekä kesäajan (1.6.–31.8.) energiamaksua 10 %. Myöhemmin laskimme vielä syysajan (1.9.–30.11.) energianhintaa 7 %. Vuosina 2014 ja 2015 tehtyjen hinnanalennusten jälkeen vantaalainen kaukolämpö on Suomen edullisimpien joukossa ja kesäajan lämpö on Suomen edullisinta.
Kaukolämpöasiakkaiden asiakaskohtaisessa häiriöajassa tavoite oli 0,8 tuntia asiakasta kohden. Vuonna 2015 asiakaskohtainen häiriöaika oli 1,1 tuntia asiakasta kohden (1,3).
Vuosi 2015 oli Vantaalla mitatun historian lämpimin, mikä näkyi sekä kaukolämmön että sähkön kulutuksessa. Lämmitystarpeen osalta vuosi oli noin 20 % pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Kaukolämpö- ja höyryenergian myynti Vantaan alueelle väheni ja oli 1575 GWh (1647 GWh). Kaukolämpöasiakkaiden yhteenlaskettu sopimusteho oli vuoden lopussa noin 960 MW (948 MW). Maakaasun vähittäismyynti asiakkaille oli 25 GWh (25 GWh).
Kaukolämpöliittymien nettolisäysvuonna 2015 oli 74 kappaletta.
Sähkön myynti
Sähkön markkinahintojen lasku jatkui ja kilpailu kuluttaja-asiakkaista oli edelleen erittäin kovaa. Sähkön myynnistämme reilu 70 % tulee Vantaan ulkopuolelta. Sähköenergiaa myytiin asiakkaille yhteensä 3184 GWh (3237 GWh). Myynnin kannattavuus saatiin pidettyä hyvänä.
Tavoitteemme mukaisesti asiakkaiden sähköinen asiointi ja itsepalvelu kehittyivät myönteisesti. Asiointi online-palveluissa lisääntyi ja sähköinen laskutus kasvoi niin kotitalouksien kuin yritysasiakkaidenkin keskuudessa.
Vuoden 2015 aikana tehtiin selvityksiä asiakaspalvelun kehittämiseksi, minkä lopputuloksena asiakaskontaktien ensiaste hoidetaan 1.1.2016 alkaen ulkoisen palvelutarjoajan voimin.
Sähkön siirto
Tytäryhtiömme Vantaan Energia Sähköverkot Oy laski sähkön siirron hintatasoa Vantaan alueella 1.1.2015 alkaen noin 15 %. Sähkön siirtohintoihin sisältyvä sähkövero nousi yksityisten ja palvelusektorin kulutuksen (veroluokka I) osalta 18,5 % vuoden alussa. Teollisuuden sähkövero (veroluokka II) säilyi ennallaan.
Tulevaisuuden näkymät
Vuonna 2016 Vantaa Energian liikevaihdon odotetaan hieman pienenevän edellisestä vuodesta. Liikevoiton odotetaan supistuvan edellisen vuoden tasolta. Merkittävin syy kannattavuuden laskuun on pitkään jatkunut sähkön alhainen markkinahinta suhteessa tuotantokustannuksiin.
Sähköverkkotoiminnassa alkoi uusi valvontajakso vuoden 2016 alussa. Energiavirasto on määritellyt uudet valvontaperiaatteet seuraavalle kahdelle neljän vuoden mittaiselle valvontajaksolle. Uusilla valvontaperiaatteilla pyritään varmistamaan sähkömarkkinalain toimitusvarmuustavoitteiden toteutuminen. Sallitun kohtuullisen tuoton taso nousee selkeästi ja valvonnan ennustettavuus paranee, kun periaatteet tiedetään kahdeksan vuoden jaksolle. Uudistuksen myötä Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n liiketoiminnan kannattavuus paranee.
Yli 80 % Vantaan lämmityksestä hoidetaan ympäristöystävällisellä ja tehokkaalla yhteistuotannosa syntyvällä kaukolämmöllä. Kaukolämpö kilpailee markkinoilla muiden lämmitysmuotojen kanssa, joten tuotantokustannusten hallinta on kilpailukyvyn kannalta oleellisen tärkeää. Uuden jätevoimalan myötä uskomme Vantaan kaukolämmön hinnoittelun olevan erittäin kilpailukykyistä ja kaukolämpötoiminnan säilyvän siten alueella markkinajohtajana ja kannattavana liiketoimintana koko menossa olevan kymmenluvun.
Sähkömarkkinoiden odotetaan lähivuosina yhdentyvän Pohjoismaissa myös kuluttaja-asiakasmyynnin osalta, mikä osaltaan lisää tarvetta ja nopeuttaa asiakaspalvelun siirtymistä sähköiseksi nettipalveluksi. Asiakaspalvelun tehostamiseksi kehitämme sähköisiä myynti- ja palvelukanavia (muun muassa verkkosivuja ja online-palveluita).
EU:n asettamat haasteelliset tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi tulevat edelleen vaatimaan Suomessa entistä merkittävämpiä panostuksia sekä päästökaupan ulkopuolisen tuotannon (jätevoima, ydinvoima) että uusiutuvaan energiaan perustuvan tuotannon (vesivoima, tuulivoima, biomassa) kehittämiseen.
Olemme osakkaana tuulisähköä tuottavissa tuotantoyhtiöissä, joiden kautta on tarkoitus investoida lähivuosina merkittävästi tuulivoimasähkön tuotantokapasiteetin kasvattamiseen. Tosin tuulivoimainvestoinnit tarvitsevat toteutuakseen yhteiskunnalta merkittävää taloudellista tukea esimerkiksi syöttötariffien tai muiden tukien muodossa.
Edellä mainitut yhteiskunnan tuet uusiutuvaan energiaan vaikeuttavat pohjoismaisella sähkömarkkina-alueella merkittävästi toimijoiden halua ja kykyä investoida uuteen tukien ulkopuoliseen sähköntuotantoon. Jopa kustannustehokkaan sähkön- ja lämmön yhteistuotannon kannattavuus on vaarassa. Lisäksi nykyistä tuotantokapasiteettia poistuu nopeaa vauhtia markkinoilta, mikä heikentää Suomen energiantuotannon huoltovarmuutta. Olemme joutumassa tilanteeseen, jossa yhteiskunnan tukea tarvitaan myös ei-uusiutuvaan tuotantoon esimerkiksi erillisillä kapasiteettimaksuilla.
Kilpailun laajeneminen sähkökaupassa, polttoaineiden hintojen epävakaisuus, lisääntyvä alan regulointi ja tuottotasojen valvonta luovat haasteita konsernin tulostason säilyttämiselle. Toiminnan tehostaminen, jatkuva parantaminen ja osaamisen kehittäminen ovat välttämättömiä.
Erityisiä toimenpiteitä on kohdistettava myös energian kulutuksen vähentämiseen, esimerkiksi energiatehokkaaseen rakentamiseen, lämmitysmuotoihin sekä kulutuksen seurantaan.
Energiateollisuuden pitkäaikaiset työehtosopimukset päättyvät 31.1.2017. Neuvottelut työehtosopimuksista ja paikallisesta sopimuksesta käynnistyvät loppuvuonna 2016. Paikallisessa sopimisessa pyritään ratkaisuihin, jotka mahdollistavat joustavammat työskentelyedellytykset kustannustasoa nostamatta.
Vantaalla sijaitseviin energiaverkkoihin liittyvät palvelut, sähkön siirto ja kaukolämmitys tuovat tulevaisuudessakin konsernin talouteen vakautta. Vantaan kaupungin väestön ja työpaikkojen kasvunäkymät antavat kasvupohjaa näille palveluille.