Ilmanpäästöjen vaikutukset

Seuraamme savukaasupäästöjensä vaikutuksia lähialueiden hengitysilman laatuun. Seurannasta ja siihen liittyvistä mittauksista vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.

HSY:llä on pääkaupunkiseudulla 11 mittausasemaa. Asemat sijaitsevat erityyppisissä ympäristöissä, ja niiden avulla saadaan monipuolinen kuva kaupunki-ilman laadusta. Ilmasta mitataan kaasumaisten ja hiukkasmaisten saasteiden pitoisuuksia. IImanlaatutilanne päivittyy tunneittain HSY:n verkkosivuille.

Energiantuotannon vaikutus ilmanlaatuun vähäinen

Pääkaupunkiseudulla hengitysilman laatuun vaikuttaa eniten liikenne. Lämmityskaudella tulisijojen käyttö voi heikentää merkittävästi ilmanlaatua pientaloalueilla. Ajoittain pienhiukkasten ja otsonin kaukokulkeumat nostavat voimakkaasti pitoisuuksia koko seudulla. Satamien välittömässä läheisyydessä myös laivojen päästöt näkyvät ilmansaasteiden pitoisuuksissa.

Sen sijaan energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen vaikutus hengitysilman laatuun on vähäinen. Päästöt purkautuvat korkeista piipuista, joten ne leviävät laajalle alueelle, eivätkä yleensä aiheuta paikallisesti korkeita pitoisuuksia.

Jätevoimalan ilmanlaatuvaikutuksien seuranta

HSY seurasi jätevoimalan ilmanlaatuvaikutuksia vuonna 2015 voimalan läheisyydessä sijaitsevalla mittausasemalla. Jätevoimalalla ei ollut havaittavia vaikutuksia ilmanlaatuun.

Rikkidioksidin ja typpidioksidin pitoisuudet olivat selvästi EU:n raja-arvojen ja Suomen kansallisten ohjearvojen alapuolella.

Pienhiukkasten pitoisuudet olivat sekä EU:n että WHO:n raja- ja ohjearvojen alapuolella. Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo jätevoimalan lähellä alitti mittauksissa niin Hämeenlinnanväylällä, Tikkurilassa kuin Luukissakin mitatut vuosikeskiarvot.

Myös raskasmetallien pitoisuudet jäivät alhaisiksi. Lyijyn vuosipitoisuus oli alle raja-arvon, ja arseenin, kadmiumin ja nikkelin vuosipitoisuudet jäivät EU:n tavoitearvojen alapuolelle.

Jäkälät kertovat muutoksista 

Osallistumme myös ilmanlaadun luontovaikutusten seurantaan Uudellamaalla. Ilmanlaadun ilmentäjinä käytetään havupuiden rungoilla kasvavia jäkäliä.

1980-luvulla aloitetulla bioindikaattoriseurannalla saadaan tietoa pitkän aikavälin muutoksista.

Viimeisimmässä, vuoden 2014 seurannassa, jäkälälajiston todettiin taantuneen ja jäkälien kunnon huonontuneen lähes koko tutkimusalueella edellisiin tutkimusvuosiin 2000 ja 2009 verrattuna. Isoimmat muutokset havaittiin pääkaupunkiseudulla.

Lajiston köyhtyminen vuosien 2009 ja 2014 välillä johtuu mahdollisesti siitä, että Uudenmaan alueen rikkidioksidi- ja typpidioksidipäästöt eivät ole vähentyneet vuoden 2008 jälkeen, eikä runkojäkälillä ei ole ollut mahdollisuutta toipua aikaisemmasta kuormituksesta.

(Lähde: HSY)