”Jätevoimala on ilmastoteko”

Käyttöinsinööri Josi Laulajainen

Käyttöinsinööri Josi Laulajaisella on aihetta hymyyn. Vuosi 2016 oli jätevoimalan toinen täysi kokonainen käyttövuosi. Vuosi oli menestyksekäs. Lastentaudeista on päästy eroon ja käytettävyys oli huipussaan.

Millainen jätevoimalan toinen vuosi oli?

– Viime vuodessa oli paljon hyvää. Jätevoimalan käytettävyys parani, poltettu jätemäärä nousi ja teknisistä vioista johtuvat alasajot vähenivät merkittävästi johtuen tehdyistä parannuksista prosessissa, käyttöinsinööri Josi Laulajainen summaa.

Jätevoimala hyödynsi ennätysmäärän jätteitä vuoden 2016 aikana. Yhteensä 356 000 tonnia kierrätyskelvotonta sekajätettä sai uuden elämän sähkönä ja lämpönä. Enemmänkin jätettä on tarjottu hyödynnettäväksi sähkönä ja lämpönä, mutta toistaiseksi jatkamme kahdella jätelinjalla, Laulajainen kertoo.

Jätevoimalan vuosihuollon aikana toukokuussa 2016 jätevoimalan prosessiin tehtiin parannuksia, jolla saatiin parannettua voimalan käytettävyyttä.

Myöskään jätevoimalaa ei jouduttu kovin montaa kertaa ajamaan alas, johtuen isoista palamattomista kappaleista.

Kuulostaa siltä, että ihmiset ovat oppineet lajittelemaan paremmin. Pitääkö tämä paikkansa?

– On ollut ilo huomata, että jätteitä lajitellaan entistä paremmin. Jätevoimalaan vastaanotetun jätteen laatu on parantunut viime vuodesta.

– Toki lisäksi kuormatarkastuksilla ja jätteen syötön valvonnalla on ennaltaehkäisty polttoon syötetyn jätteen aiheuttamia ongelmia, Laulajainen jatkaa.

Vastikään HSY:n julkaiseman tutkimuksen mukaan kolme neljästä pääkaupunkiseudun asukkaasta lajittelee jätteensä sekä sama määrä pitää jätteiden lajittelua helppona. Innokkaimmin pääkaupunkiseudun asukkaat lajittelevat paperia. Sitä 89 % kyselyyn vastaajista kertoo lajittelevansa melko usein. Heikoimmin sujuu biojätteen lajittelu. Vain 58 % kyselyyn vastanneista lajittelee biojätteensä melko usein.

Jätevoimala on pienentänyt Vantaan Energian päästöjä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä merkittävästi. Eikö jätevoimalaa voisi kutsua ilmastoteoksi?

– Jätevoimala on ilmastoteko. Jätevoimala on vähentänyt Vantaan Energian hiilidioksidipäästöjä 25 % ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä 40 %, Laulajainen kuittaa.

Jätteenpoltossa syntyvien savukaasujen puhdistuksessa onnistuttiin erinomaisesti niin rikkidioksidin, raskasmetallien kuin pienhiukkastenkin osalta. Vain typen oksidien osalta lähestyttiin raja-arvoja päästöjen ollessa vajaat 90 % sallituista.

Entä jätevoimalan kuluva vuosi ja tulevaisuus, onko näköpiirissä haasteita?

Laulajainen näkee jätevoimalan tulevaisuuden valoisana. – Tulevaisuudessa jätevoimalan käytettävyyttä parannetaan entisestään, jotta käytettävyys sekä energiatehokkuus paranisivat.

–  Varsinaisia haasteita tai ongelmia ei ole näköpiirissä, Laulajainen summaa. – Mutta pitää muistaa, että jäte on haastava polttoaine, kattilalaitos vaatii laajamittaisia tarkastuksia sekä vaativaa huoltoa vuosittain. Huoltoseisokit ovat lyhyitä jolloin haasteet entisestään kasvavat. -Vaikka kaikki sujuu kuin rasvattu, se vaatii isoja ponnistuksia ja paljon työtä. Ison jätevoimalan käyttö ja kunnossapito ei tapahdu itsekseen.