Toimitusjohtaja Pertti Laukkanen

Vantaan Energian toimitusjohtaja Pertti Laukkasella on paljon aihetta tyytyväisyyteen. Tuloskäyrät näyttävät ylöspäin, päästökäyrät alaspäin.

Millainen maku vuodesta 2016 jäi, ja miltä vuosi 2017 näyttää?

Viime vuosi meni erittäin hyvin, paremmin kuin edellisvuosi. Liikevaihto pysyi suunnilleen samana, mutta liiketulos kasvoi selvästi. Ainoa musta pilvi on edelleen matalalla hintatasolla pysyvä sähkön hinta pohjoismaisessa pörssissä, mikä heikentää sähköntuotannon kannattavuutta. Muuten näyttää ihan hyvältä. Vantaa kasvaa, ja se tuo meille liiketoimintaa sekä pientä positiivista kasvua.

Mitkä olivat vuonna 2016 suurimpia onnistumisia vastuullisuuden näkökulmasta?

Suurin onnistuminen oli se, että mikään ei mennyt pieleen. Niin kauan kuin asiakkaille riittää valoa ja lämpöä, kaikki ovat tyytyväisiä. Merkittäviä ympäristövahinkoja ei sattunut yhtään, ja Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta olemme koko ajan menossa positiiviseen suuntaan. Jätevoimalan ansiosta hiilidioksidipäästömme ovat vähentyneet merkittävästi, mistä olemme ylpeitä. Tänä vuonna poltamme enemmän jätettä kuin edellisenä vuonna, mikä tarkoittaa, että poltamme vähemmän fossiilisia polttoaineita. Lisäksi jätevoimala hoitaa jätehuollon. 

Entä epäonnistumiset tai tavoitteista jäämiset, tuliko niitäkin?

Ei. Etenimme suunniteltua paremmin joka alueella. Sekä sähkön että kaukolämmön osalta myynti- ja tulostavoitteet ylittyivät. Kaikilla osa-alueilla meni taloudellisesti hyvin, kaukolämpöpalveluissa jopa niin hyvin, että jätimme joulun alla kahden kuukauden perusmaksut perimättä. Mehän annoimme kolmen ja puolen miljoonan euron joululahjan vantaalaisille. Sosiaalisessa mediassa siitä tosin tuli pelkkää negatiivista palautetta; jotkut sähköasiakkaat kyselivät, että mikseivät he saa alennusta.

Mihin kaukolämmön tuotannon hyvä kannattavuus perustuu?

Siihen, että jätevoimala toimii paremmin kuin rakentaessa kuviteltiin. Se polttaa enemmän jätettä kuin oli suunniteltu, ja sen toimivuus on ollut erittäin hyvällä tasolla. Jos tekisimme edelleen kaiken energian Martinlaaksolla kivihiilellä ja maakaasulla, ei tuloksemme olisi niin hyvä. Jätevoimala on ollut erittäin kannattava hanke.

Miten on sähköntuotannon kannattavuuden laita?

Kaikki muu sähköntuotanto meillä kannattaa hyvin, mutta Vantaalla tapahtuvan oman yhteistuotannon sähköntuotanto kannattaa vähän heikommin. Siitä syystä Martinlaakson voimalaitos ja jätevoimala tekevät paljon vähemmän sähköä kuin mihin niillä olisi kapasiteettia. Eli me teemme joissakin vaiheissa pelkkää lämpöä.

Uusiutuvan energiantuotannon mittavat tuet ovat vääristäneet aiemmin markkinaehtoisesti toiminutta pohjoismaista sähkökauppaa. Tuet ovat tehneet sellaisen tuotannon, joka ei saa tukea, huonosti kannattavaksi tai jopa kannattamattomaksi. Sellaiset tuet, joilla edistetään uusien tekniikoiden demonstrointia ja alalle pääsyä, ovat hyvästä, mutta ei enää siinä vaiheessa, kun ne ovat tuotannossa. Tuotantotuista pitäisi pyrkiä eroon ja olemaan mahdollisimman lähellä markkinaehtoista ohjausta, koska se on ainoa oikea tapa, joka pitää talouksia pystyssä.

Vantaan Energian jätevoimalassa ei ole ollut pulaa polttoaineesta ensimmäisinä käyttövuosina. Miltä jätteen saatavuus näyttää jatkossa?

Yhteiskunnan kannalta olisi suotavaa, että jätettä ei syntyisi niin paljon. Lähitulevaisuudessa ei kuitenkaan ole näkyvissä sellaisia merkkejä. Pääkaupunkiseudulla puolet kaikesta kotitalousjätteestä menee tällä hetkellä kierrätykseen. Se toinen puoli, sekajäte, tulee jätevoimalaan.

Jäteyhtiöt ovat toistuvasti kyselleet, voisivatko ne tuoda vielä vähän enemmän jätettä. Joudumme jo jarruttamaan sitä. Meillä on tosin mahdollisuus rakentaa voimalaan kolmaskin jätelinja. Kierrätykseen menevän jätteen osuus varmasti nousee nykyisestä 50 prosentista, jolloin esim. muovin määrä sekajätteessä vähenee. Jätteen polttoarvo voi lähivuosikymmeninä heikentyä, ja jätettä pitää polttaa tonnimääräisesti enemmän, jotta saamme tarpeeksi energiaa. Uskon kuitenkin, että määrä riittää.

Miten jätteenpoltto ja kierrättäminen suhtautuvat toisiinsa?

Erittäin hyvin. Ensin kierrätetään, vasta sen jälkeen tulee poltto. On hyvä, että kierrätys tehostuu. Samaan energiantuotantoon kuin nykyään me vain tarvitsemme tulevaisuudessa vähän enemmän jätetonneja.

Ilmoititte edellisessä, huhtikuussa 2016 julkaistussa yhteiskuntavastuuraportissa, että Vantaan Energia luopuu kivihiilen käytöstä energiantuotannossa 2020-luvun aikana. Minkälaisia reaktioita ilmoitus on herättänyt?

Odotin, että ihmiset olisivat pitäneet hienona, että olemme tehneet sellaisen päätöksen, mutta jotkut kysyivätkin, että miksi vasta 2030. Olen yrittänyt vastata, että enhän minä niin sanonut, vaan 20-luvulla. Sen on kuitenkin tulkittu tarkoittavan viimeistä mahdollista hetkeä. Olisin voinut sanoa ihan hyvin, että 20-luvun alussa.

Se, miksi vähän järkytin kollegoitakin sanomalla, että lopetamme kivihiilen käytön, johtui siitä, että kaikesta julkisesta ja muustakin keskustelusta näin, että joko me sanomme sen ensin itse tai meidät pakotetaan sanomaan se myöhemmin. Olen tyytyväinen, että ehdin ensin.

Myös kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa, jonka maan hallitus hyväksyi marraskuussa 2016, esitetään kivihiilestä luopumista 2020-luvulla. Ennen strategian esittelyä julkisessa keskustelussa vaadittiin jopa kivihiilen käytön kieltämistä lailla. Millä tavoin hiilestä luopuminen tulisi teidän mielestänne toteuttaa?

Minun mielestäni hiilen käyttöä ei pitäisi kieltää. Se ei ole edes juridisesti mahdollista, jollei hiilivoimaloihin investoineille yhtiöille makseta korvauksia. Eihän valtio voi mennä noin vain määräilemään tehtaitakaan suljettaviksi. Hiilen käyttö vähenee koko ajan, joten annetaan mennä, ja tehdään hiilen käytöstä vaikka verotuksella vähän kalliimpaa. Ei hiiltä tarvitse suosia, mutta ei sitä tulisi ahdinkoonkaan ajaa. Hiilestä on tehty poliittisesti ja aiheetta suuri roisto. Aivan kuin koko maailma pelastuisi sillä, että muutama hiililäjä poistetaan Etelä-Suomesta.

Millä tahdilla kivihiilen käyttö vähenee Vantaan Energiassa, kun mennään 20-luvulle?

Uusimme Martinlaaksossa käytöstä poistetun kattilan biokattilaksi, ja alamme tehdä hakkeesta ja muusta metsäpohjaisesta puupolttoaineesta lämpöä ja sähköä. Se vähentää hiilen ja kaasun kulutusta olennaisesti. Investointipäätöstä ei ole vielä tehty, mutta tarjouskyselyt ovat meneillään. Pyrimme tekemään investointipäätöksen biokattilan rakentamisesta kevään aikana. Biokattilahanke on tällä hetkellä meidän ykköshankkeemme.

Näyttää siltä, että kivihiilen käyttö vähenee merkittävästi jo seuraavien kolmen vuoden sisällä, kun saamme Martinlaakson biokattilan käyttöön. 20-luvun puolella muutamme vielä toisenkin kattilan biokattilaksi, jolloin hiilen käyttö voidaan lopettaa kokonaan.

Energiastrategiassa tavoitellaan uusiutuvan energian osuuden kasvattamista yli 50 prosenttiin energian loppukulutuksesta 2020-luvun aikana. Onko se linjassa Vantaan Energian omien tavoitteiden kanssa?

Se on ihan linjassa tuotannon kehityssuunnitelmiemme kanssa. Kun otamme mukaan uusiutuvien lisäksi myös muun CO2-vapaan tuotannon, olemme jo nyt yli 50 prosentin. Oma tavoitteemme on päästä tässä 20-luvun loppuun mennessä yli 80 prosenttiin.

Vantaan Energian mukanaolo Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa on herättänyt arvostelua mm. vihreiden kaupunginvaltuutettujen parissa niin Vantaalla kuin Helsingissäkin. Miten kommentoitte kritiikkiä?

Kyse on siitä, että vastustetaan ydinvoimaa. Fennovoiman perustamisesta eli vuodesta 2007 lähtien nämä ryhmät ovat pyrkineet saamaan meidät irti hankkeesta, ja se jatkuu. Se on ihan luonnollista, se on politiikkaa. Pidän edelleen Vantaan Energian osallistumista niihin ydinvoimahankkeisiin, joihin olemme sitoutuneet, asiallisena. Pyrimme mahdollisimman monipuoliseen tuotantopalettiin, ja ydinvoima on yksi osa sitä. Ydinvoiman osuus on meillä nyt ihan riittävä, emmekä ole lisäämässä ydinvoimaa nykyisistä hankkeista.

Onko ilmastonmuutoksen hillintä edelleen se keskeinen suuntaviitta, joka yhtiön ratkaisuja ohjaa?

On se, ei meillä ole mitään syytä pitää siihen liittyviä tavoitteita huonoina. On hyvä ja tärkeä tavoite, että pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Keinoista voi sitten olla eri mieltä.