”Tuulivoiman tuotantokapasiteetti tuplaantui”

Tuulivoima on sisältynyt Vantaan Energian tuotantopalettiin kohta kahdenkymmenen vuoden ajan. Liikkeelle lähdettiin verkkaisesti, mutta viime vuosina vauhti on ollut vinhaa. Tuulivoiman tuotantokapasiteetti lähes kaksinkertaistui 2016, ja kova tahti jatkuu kuluvanakin vuonna.

Miksi Vantaan Energia haluaa olla mukana tuulivoiman tuotannossa, energiajohtaja Markku Vartia?

Siihen on useampikin syy. Riskienhallinnan näkökulmasta kyse on omistuksen hajauttamisesta eri tuotantoteknologioihin. Toisaalta näemme, että tuulivoima on yksi tulevaisuuden potentiaalisista tuotantomuodoista, kun olemme menossa kohti uusiutuvaa energiantuotantoa. Lisäksi valtiovalta on halunnut ohjata tuotantoa siihen suuntaan. Luonnollisesti mekin haluamme olla bisneksessä mukana. Muuten jäisimme vain vastaanottamaan voimistuvan tuulivoimatuotannon vaikutuksia.

Miten pitkä historia teillä on tuulivoiman parissa?

Lukeudumme teollisen tuulivoiman edelläkävijöihin Suomessa. Vuonna 1999 saimme ensimmäisen kerran tuulisähköä yhtiölle. Aluksi kehitys oli hitaampaa, vähän semmoista pioneeritoimintaa. Viime vuosina tuulivoiman syöttötariffi on tuonut kovan kasvuvauhdin, on tullut määrällisiä tavoitteita ja tukea. Suomeen haluttiin saada aikaiseksi 2500 megawattia tuulivoimatuotantoa, ja rakentamista on tuettu syöttötariffin kautta. Viime vuonna maahan tuli lisäkapasiteettia melkein 600 megawattia, ja kokonaisuudessaan ollaan jo noin 1600 megawatissa.

Olette osakkaana kahdessa tuulivoimaa tuottavassa yhtiössä, Suomen Hyötytuulessa ja EPV Energiassa. Minkälaisia hankkeita Hyötytuulella on ollut viime aikoina?

Ensimmäiset tuulivoimawatit tulivat meille silloin 1990-luvun lopulla juuri Hyötytuulelta. Yhtiöllä on tuotantoa Porin ja Raahen seudulla. Kesällä 2016 valmistui Raahen Nikkarinkaarron tuulipuisto, jossa on kymmenen tuulivoimalaa. Raahessa on rakenteilla myös Annankankaan tuulipuisto, jonka on määrä valmistua tuotantoon syksyllä 2017.

Porin Tahkoluodon edustalla Hyötytuulella on käynnissä todella merkittävä hanke, maailman ensimmäinen jääolosuhteisiin suunniteltu merituulipuisto. Myös se saadaan tuotantoon vuoden 2017 loppupuolella. Offshore-voimalat, joita on 10 kappaletta, rakennetaan vuonna 2010 valmistuneen Suomen ensimmäisen merituulivoimalan ympärille. Valtion tukema hanke on yli sadan miljoonan euron investointi. Tuulipuiston perustaminen merelle on kalliimpaa kuin kuivalle maalle.

Mitä hankkeita voisi nostaa esiin EPV Energian osalta?

EPV:n kautta olemme saaneet tuulivoimaa reilut viisi vuotta. Heidän tuulipuistonsa ovat lähinnä Vaasan seudulla. Kesällä 2016 Ilmajoen Santavuorelle valmistui tuulipuisto, jossa on 17 voimalaa. Vieläkin isompi, peräti 34 voimalan tuulipuisto on rakenteilla Metsälään, Kristiinankaupunkiin. Metsälän voimaloiden kokonaisteho on lähes 120 megawattia ja investoinnin suuruus lähes 200 miljoonaa euroa. Tuulipuistosta tulee varmasti yksi Suomen suurimmista. Rakennustöiden odotetaan valmistuvan kesään 2018 mennessä.

Kuinka Vantaan Energian tuulivoimatuotanto kehittyi 2016 näiden osakkuuksien myötä?

Käytännössä me lähes kaksinkertaistimme tuulivoimakapasiteettimme vuoden aikana. Energiamäärät kasvoivat noin neljänneksen edellisvuodesta, eli molemmilla mittareilla oli merkittävää kasvua tuulivoiman tuotannossa.

Miten suuren lisäyksen käynnissä olevat rakennushankkeet tuovat tullessaan?

Melkein tuplaamme kapasiteettimme vuoden 2018 puoleen väliin mennessä. Energiassa mitattuna odotamme vuonna 2017 tuulisähkönmäärään ainakin 50 prosentin kasvua.

Kuinka kauan näin voimakas kasvu jatkuu?

Se on luonnollisesti siitä kiinni, kuinka kannattavaa tuulivoiman rakentaminen on. Valtiovalta on luomassa uutta tukimekanismia, joka avaisi tuulivoimalle ovia kilpailutusmenettelyyn. Mikäli osakkuusyhtiömme menestyvät näissä, tulisi sitä kautta lisää tuulisähköä. Minusta tuntuu, että hetki ehkä hengähdetään, kun nykyiset hankkeet on saatu valmiiksi. Parin vuoden päästä sitten nähdään, miten kasvu jatkuu tuulivoiman osalta.

Osallistuuko Vantaan Energia tulevaisuudessakin tuulivoiman tuotantoon juuri osakkuusyhtiöiden kautta?

Se on osoittautunut hyväksi tavaksi meille. Ainakaan toistaiseksi emme ole ajatelleet, että rupeaisimme itse operoimaan omia tuulipuistoja. Osakkuusyhtiöissä toteutuu suuruuden ekonomia: kun on useita omistajia, pystytään keskittämään voimavaroja ja osaamista sekä ottamaan riskiä järkevällä tasolla. Kun puistot sijaitsevat kaukana Vantaalta, on luonnollista, että operointivastuukin on paikallisilla yhtiöillä.

Nouseeko Vantaallekin joskus tuulipuistoja?

Sellaisia suunnitelmia meillä ei ole. Kiinnostuksemme kohdistuu teollisen kokoluokan tuulivoimapuistoihin, joissa on merkittävä määrä voimaloita ja runsaasti tuotantokapasiteettia. Sellaisten rakentaminen tiiviiseen taajamaan, jollainen Vantaakin on, olisi vaikeaa, käytännössä mahdotonta.

Mikä on tuulisähkön osuus Vantaan Energian koko sähköntuotannosta, ja kuinka suureksi se voi tulevaisuudessa kasvaa?

Viime vuonna tuulisähkön osuus oli kolme – neljä prosenttia. Sillä on oma roolinsa, mutta vielä se ei ole ollut kovin merkittävä. Pitemmässä juoksussa tuulisähkön osuus voi hyvinkin kaksin- tai jopa kolminkertaistua. Kymmenen prosenttia olisi jo merkittävä taso. Paljon riippuu niin teknologian kehittymisestä, sähkömarkkinoista kuin valtiovallankin suhtautumisesta. Olemme joka tapauksessa tyytyväisiä, että tuulivoiman tuotannossa on päästy hienoon kasvuun.