Marko Lommi

Vantaan Energian seuraava harppaus kohti uusiutuvaa ja vähäpäästöisempää energiantuotantoa otetaan Martinlaakson voimalaitoksella. Voimalan vanhin polttoainekattila uudistetaan perusteellisesti, ja siinä ryhdytään polttamaan biomassaa.

Martinlaakson ykköskattilalla ryhdyttiin tuottamaan kaukolämpöä ja sähköä vantaalaisille vuonna 1975. Pitkään siinä poltettiin öljyä, kunnes v. 1989 se muunnettiin maakaasukäyttöiseksi. Vuoteen 2016 tultaessa yksikkö alkoi olla tarpeeton – jätevoimala oli otettu kaupalliseen tuotantoon edellisenä vuonna.

Edessä eivät kuitenkaan olleet eläkepäivät tai romuttaminen, vaan Martinlaakso ykköselle oli varattu merkittävä rooli Vantaan Energian uudessa strategiassa. Energiantuotannossa oli päätetty luopua kokonaan kivihiilen käytöstä 2020-luvulla. Jätevoimala oli ollut ensimmäinen jättiaskel tuohon suuntaan, ja seuraava harppaus otettaisiin Martinlaaksossa. Vanha öljy- ja kaasukattila voitaisiin ”tuunata” käyttämään uusiutuvaa biomassaa.

Vuonna 2016 tehtiin suunnitelmat, ja 2017 biovoimalahanke sai ympäristöluvan. Yhtiön hallitus teki rakentamispäätöksen, ja päälaitesopimukset solmittiin laitetoimittajien kanssa. Hankintoja tehdään kotimaasta: lämmön talteenottopesuri valmistetaan Tampereella ja polttoaineen vastaanottolaitteisto Raumalla. Kattila on tilattu Varkaudesta. Sen valmistus tapahtuu Puolassa, ja osa teräsrakenteista tehdään Virossa. ”Kattila” on tosin hieman vaatimaton nimitys lähes 30 metriä korkealle, kerrostalon kokoiselle laitokselle.

Purkutöihin päästiin marraskuussa, ja ne saatiin päätökseen tammikuussa 2018. Hankkeen projektipäällikkö, Vantaan Energian käyttöinsinööri Marko Lommi arvioi purettujen rautaosien kokonaispainoksi noin 750 tonnia. Vanhasta kattilasta jäi jäljelle vain sen yläosa.

”Tarkoitus ei ollut tehdä ihan noin isoja muutoksia, mutta totesimme, että tehon kasvattamisesta saadaan merkittävä taloudellinen hyöty.”

Tavoiteltu polttoaineteho nousi sadasta megawatista 120 megawattiin. Siitä saadaan 80 MW lämpöä ja 30 MW sähköä.

Purkuoperaation jälkeen on vuorossa perustusten teko, ja laiteasennusten on määrä alkaa toukokuussa. Ensitulet sytytetään suunnitelmien mukaan kaasuliekillä lokakuussa 2018, ja jo marraskuussa ryhdytään polttamaan biomassaa. Kaupallisessa käytössä biovoimala olisi alkuvuodesta 2019.

Pääpolttoaineeksi puuhake

Biovoimalan pääpolttoaineeksi tulee puuhake. Sitä valmistetaan mm. hakkuutähteistä, kannoista ja rankapuusta, joka on läpimitaltaan liian pientä mekaaniselle metsäteollisuudelle. Haketta saadaan myös rakennustyömaiden purkupuusta ja vaneriteollisuuden ylijäämäpaloista. Jonkin verran massan seassa on puunkuorta ja sahanpurua.

Kaikki puupolttoaine tuodaan Vantaalle valmiiksi haketettuna suunnilleen sadan kilometrin säteeltä, jolloin kuljetuskustannukset pysyvät järkevinä. Biokattilan polttoaineenkulutus on parisataa kuutiota eli puolisentoista rekkakuormallista tunnissa. Voimalaitoksen vieressä sijaitsevalle polttoainekentälle saapuu keskimäärin 40 hakekuljetusta päivässä. Hiilikuljetusten määrä vastaavasti vähenee.

”Veikkaan, että liikennemäärissä ei kukaan tule huomaamaan mitään muutosta”, Lommi summaa.

Fossiilisen tuontipolttoaineen korvaaminen kotimaisella puulla synnyttää positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia. Biovoimalan polttoaineen hankintaketjun on laskettu työllistävän noin 200 suomalaista. Polttoaine on peräisin vastuullisesti hoidetuista talousmetsistä.

”Tiedämme palstakohtaisesti, mistä jokainen hakekuorma on lähtöisin.”

Poltettavaan biomassaan aiotaan lisätä vähän turvetta. Turpeessa on karkeita ainesosia, joilla on puhdistavia vaikutuksia, ja rikkiä, joka pidentää kattilateräksen käyttöikää. Biovoimalan hyötysuhde paranee samalla tuntuvasti.

”Jos hakkeeseen ei sekoiteta turvetta, kattilan tulipinnat alkavat likaantua. Se heikentäisi lämpöenergian siirtymistä, ja joutuisimme käyttämään enemmän polttoainetta saman tuotantotehon aikaansaamiseksi”, projektipäällikkö perustelee suunniteltua turpeen käyttöä.

Hiilidioksidipäästöihin iso pudotus

Vanhan polttoainekattilan muutosprojektin tärkeimmät tavoitteet ovat kasvihuonekaasupäästöjen leikkaaminen ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. Biomassaa poltettaessa hiilidioksidia syntyy huomattavasti vähemmän kuin hiilenpoltossa.

”Kun biokattila otetaan käyttöön, voimalaitoksen kivihiilenkulutus laskee noin 30 prosenttia.”

Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt putoavat samassa suhteessa eli kolmanneksen vuodessa. Tämä merkitsee Vantaan Energian hiilidioksidipäästöjen puoliintumista kymmenen vuoden tähtäimellä. Biovoimala korvaa myös maakaasun käyttöä lämpökeskuksissa, joissa tehdään kymmenesosa Vantaan kaukolämmöstä.

Laskelmien kannattavaksi osoittaman hankkeen budjetti on 53 miljoonaa euroa.

”Pystymme vähentämään päästöjä kannattavasti, emmekä vain siksi, että laki niin sanelee”, Lommi toteaa.

Taloudellisesti järkevät ympäristöinvestoinnit ovat kaikkien – niin energiayhtiön kuin vantaalaistenkin – yhteinen etu. Vero-ohjauksen vuoksi puuperäinen polttoaine on jo tänä päivänä halvempaa kuin kivihiili. Kaukolämmön ei siis pitäisi ainakaan kallistua biovoimalan vuoksi.

Koska Vantaan Energia luopuu kokonaan kivihiilen käytöstä ensi vuosikymmenellä, eivät muutokset Martinlaaksossakaan jää tähän. Harkinnassa on myös kivihiilikattilan muuntaminen biokattilaksi, ja asiassa on mahdollista edetä nopeastikin.

Vaskivuoren lukion medialinjalaiset kävivät haastattelemassa Marko Lommia: